"Tutkivan journalismin merkitystä korostaa se, että ilman journalistien tekemiä tutkimuksia moni tähdellinen asia jäisi selvittämättä ja julkisuuden ulkopuolelle. Esimerkiksi viranomaiset eivät tutki eettisesti arveluttavia asioita, jos ne ovat sinällään lainmukaisia. Kaikkea ihmisille tärkeää tietoa ei välttämättä julkisteta jos julkistaminen ei ole pakollista. Amerikkalaiset tapausesimerkit viittaavat myös siihen, että viranomaisten tutkimukset eivät aina ole todenmukaisia ja asiallisesti toteutettuja."
(Lainaukset: Luuppi, Journalistiikan portaali, Jyväskylän yliopisto.)
Minun tietääkseni yksikään tutkiva journalisti ei ole ainakaan Suomessa tehnyt tarvittavaa, kriittistä ja arkaluontoista taustatyötä mitä tulee Syyrian kriisiin. On nimittäin niin, että nykyinen Syyrian vallanvaihtoprojekti valmisteltiin ja suunniteltiin Iso-Britanniassa jo 2000-luvun alkupuolella. Samoin Yhdysvaltojen CIA:lla oli oma suunnitelmansa Syyrian hallituksen syrjäyttämiseksi jo vuonna 1986. Bashar al-Assad vain jotenkin muuttui "diktaattoriksi" vuoden 2009 jälkeen, ja viimeksi presidentti Trump antoi hänelle jopa liikanimen "eläin", vaikka Assad on sivistynyt mies, jonka kansansuosio Syyriassa on vankka niin muslimien kuin kristittyjenkin keskuudessa.
Iso-Britanniassa Tony Blairin hallintokaudella Assadille suunniteltiin vielä arvonimen myöntämistä, ja hän tapasi vuonna 2002 vaimoineen myös kuningatar Elisabetin sekä prinssi Charlesin. Valtiovierailullaan Syyriaan vuonna 2009 Suomen silloinen presidentti Tarja Halonen puolestaan luovutti Assadille Suomen korkeimman kunniamerkin, Valkoisen Ruusun ritarikunnan suurristin ketjuineen.
Näinhän se menee: entisistä liittolaisista tulee vihollisia kun he muuttuvat tavalla tai toisella esteiksi ja hidasteiksi kansainvälisen eliitin suurille suunnitelmille. Kaikki länsivaltojen suorittamat vallanvaihto-operaatiot pohjautuvat härskeille valheille, joita ei juurikaan mediassa kyseenalaisteta.