Viimeisimmän YouGov-kyselyn mukaan luottamus EU:n instituutioihin on "tuhoisan alhainen" unionin jäsenmaiden keskuudessa. Kysely paljastaa myös, että Suomi ei kuulu euroepäilijöiden kärkimaihin. Se pitänee paikkaansa, koska suomalaiset äänestävät samoja EU:lle uskollisia puolueita ja kansanedustajia kerta toisensa jälkeen.
Ranskassa, Saksassa ja Britanniassa noin puolet kaikista vastaajista sanoi, että he eivät luota Euroopan komissioon, joka hoitaa EU:n päivittäistä toimintaa. Vastaajilla oli vain hieman enemmän luottamusta Euroopan parlamenttiin, jossa kokoontuu kaikkiaan 751 suoraan valittua edustajaa 28 jäsenvaltiosta. Ruotsissa, Tanskassa ja Suomessa luottamus EU:n johtoon oli tutkimuksen mukaan hieman korkeampi.
Suurin osa elokuun lopulla kartoitetuista eurokansalaisista sanoi myös haluavansa EU:n palauttavan osan kansakunnan suvereeneista toimivaltuuksista. Englantilaisista tätä halusi 40 prosenttia. Saksalaiset olivat valmiita antamaan enemmän valtuuksia EU:lle, mutta jopa tässä Euroopan suurimmassa taloudessa enemmistö oli pieni: 35 prosenttia oli EU:n valtuuksien lisäämisen puolesta ja 32 prosenttia vastaan.
Mutta lähes 7000 ihmisen mielipiteet Britanniassa, Saksassa, Ranskassa, Tanskassa, Ruotsissa, Suomessa ja Norjassa heijastelevat toimittaja Schaerin mukaan myös joitakin "huolestuttavia epäjohdonmukaisuuksia". Vaikka pohjoiseurooppalaiset eivät luota EU:n hallintoelimiin, he haluavat silti "kuulua Eurooppaan"; tutkimuksen mukaan tämä pätee myös britteihin. Valitettavasti euroeliitin käsitys Euroopasta ei tunnu olevan sama kuin kansalaisten.
Haastatelluilta kysyttiin, mitä he ajattelivat yhteisestä eurooppalaisesta ulkopolitiikasta, vapaakaupasta, tai oikeudestaan työskennellä muissa EU-maissa samoin kuin kotimaassaan. Vastaukset näihin kysymyksiin olivat pääsääntöisesti positiivisia. Noin kolme neljäsosaa pohjoisista eurooppalaisista tukee myös ajatusta vapaakaupasta EU:n sisällä.
Jotkut aiheet herättivät voimakkaampia reaktioita. Yhteinen maatalouspolitiikka ja ajatus eurooppalaisesta armeijasta jakoivat mielipiteitä, mutta noin 40 prosenttia oli kiinnostunut yhteisestä puolustuksesta. Ei varmaankaan ole yllätys, että kysymykset valuuttaunionista ja EU:n avointen rajojen politiikasta herättivät eniten vastustusta. Euroalueen arkkitehdeille ei vain tunnu riittävän "eurooppalaisten Eurooppa": EU pyrkii Yhdysvaltojen kaltaiseksi kansojen sulatusuuniksi.
Yleinen kuvio kävi tutkimuksesta kuitenkin selväksi: useimmilla vastaajilla oli vain positiivista sanottavaa naapurimaistaan, useimmat kannattivat oman maansa jäsenyyttä EU:ssa ja pitkälti pitivät itseään paitsi britteinä, ranskalaisina tai saksalaisina, myös eurooppalaisina.
Ongelmaksi muodostuvatkin EU:n hallintokoneisto ja EU:n mainostamat "yhteiset arvot". Ihmisten on vaikea luottaa Brysseliin, koska EU on selvästi jotain muuta kuin mistä alun perin oli julkisesti puhe. Vapaakauppa ja työvoiman liikkuvuus eivät riitä, kun jäsenmaita vaivaa Lähi-idän ja Afrikan maista tuleva muuttoliike, EU:n tukahduttava byrokratia, ja yhä avoimempi pyrkimys kohti liittovaltiota, jolloin loputkin rippeet jäsenmaiden suvereniteetistä menetetään.
YouGov-kysely paljasti myös synkän trendin: suurin osa kyselyyn vastanneista suhtautui "melko" tai "hyvin" pessimistisesti EU:n tulevaisuuteen. Useimmat vastaajat - luottavaista ja EU:lle uskollista Suomea lukuun ottamatta - olivat myös varmoja, että Brexitin jälkeen muitakin jäsenmaita tulisi eroamaan EU:sta. Ihmiset haluaisivat ehkä "enemmän eurooppalaisuutta", mutta vähemmän unionia. Eikö siis Salvinin ja Orbánin Eurooppa olisi houkuttelevampi kuin Merkelin ja Macronin?