Sivut

tiistai 11. syyskuuta 2018

Ukrainan kriisi kirkollistuu

Porošenko ja ekumeeninen patriarkka Bartolomeos
Ukrainasta kuuluu kummia myös kirkollisella rintamalla. Suomessakin asiasta on uutisoitu, mutta tähänastinen tieto on ollut jokseenkin puutteellista, osin jopa virheellistä. Yritän avata aihetta hieman, koska se liittyy läheisesti myös politiikkaan, sekä Ukrainan ja Venäjän väliseen kriisiin.

Aiemmin tänä vuonna Ukrainan presidentti Porošenko pyysi Konstantinopolin ekumeeniselta patriarkka Bartolomeokselta, että tämä myöntäisi autokefalian eli hallinnollisen riippumattomuuden Moskovan Patriarkaattiin kuuluvasta, Ukrainan ortodoksisesta kirkosta eronneille skismaattisille ryhmille ja näistä muodostuisi uusi, Venäjän alaisuuteen kuulumaton "Kiovan patriarkaatti".

Tähän asti kanoninen tunnustus on jäänyt saamatta. Kiovan patriarkaatin nykyinen johtaja, "patriarkka Filaretiksi" itseään kutsuva Mikhailko Denisenko, ekskommunikoitiin eli erotettiin ehtoollisyhteydestä alkuperäisestä Moskovan patriarkaattiin kuuluvasta Ukrainan ortodoksikirkosta jo vuonna 1997, eli kauan ennen nykyistä Ukrainan ja Venäjän välistä kriisiä.

Ortodoksisen kirkon ja kansainvälisen politiikan väliseen suhteeseen perehtynyt teologian tohtori Juha Riikonen arvioi, että jos Bartolomeos myöntää Kiovan patriarkaatille autokefalian, "se saattaa osaltaan vaikeuttaa ratkaisun löytämistä Itä-Ukrainan ja Krimin ongelmiin, kun Venäjän ja Ukrainan välinen juopa entisestään syvenee". Tähän Ukrainan presidentti Porošenko taustavaikuttajineen tietysti pyrkiikin. On toki realistista myöntää, ettei paluuta entiseen ole, ainakaan niin kauan kuin Washington vaikuttaa Ukrainan asioihin.

Ukrainalaiset nationalistit ovat viime vuosina hyökänneet Moskovan patriarkaattiin kuuluviin ortodoksikirkkoihin ja luostareihin Ukrainassa. Pappeja on pahoinpidelty ja viisikymmentä kirkkoa on vallattu. Länsi ei ole Venäjän patriarkka Kirillin mukaan kritisoinut näitä ihmisoikeusrikkomuksia, väkivaltaa ja laittomuuksia. Nyt samat nationalistit asettuvat Porošenkon ja Kiovan patriarkaatin perustamisen puolelle osana Venäjä-vastaisuuttaan; kristillisen vakaumuksen kanssa asialla lienee vähemmän tekemistä.

Venäjän ortodoksisen kirkon edustaja, metropoliitta Ilarion, on sanonut, että jos Kiovan patriarkaatille myönnetään hallinnollisesti riippumaton asema, Venäjän kirkolle ei jää muuta vaihtoehtoa kuin katkaista suhteensa Konstantinopoliin. Moskova ilmoitti lopettavansa ehtoollisyhteyden Konstantinopolin kanssa, mikäli Ukraina saa autokefalian. Ilarionin mukaan Bartolomeoksen päätös uhkaa koko globaalia ortodoksista maailmaa skismalla.

Suomalaisissa lehtikirjoituksissa on jätetty mainitsematta, että Ukrainan virallinen ortodoksinen kirkko, joka siis kuuluu Moskovan patriarkaatin alaisuuteen, ei ole hakemassa autokefaliaa, vaan tätä haluaa Filaretin (Denisenko) johtama seurakuntaryhmä, jota Porošenkon hallinto tukee kyynisistä poliittisista syistä; tarkoituksena on saada aikaan totaalinen pesäero Venäjästä. Kummallista kyllä, Konstantinopoli on suostunut osallistumaan tähän juoneen.

Venäjän kirkon metropoliitta Ilarionin mukaan miljoonat ortodoksiset uskovat Ukrainassa ovat kuitenkin Moskovan patriarkaattiin kuuluvan Ukrainan kanonisen kirkon takana. "Mikseivät Konstantinopolin veljemme ole kiinnostuneita näiden miljoonien uskovien mielipiteistä?", Ilarion kysyy. Autokefalian myöntäminen kanonisesta kirkosta eronneille, ei johda hänen mukaansa ortodoksiseen yhtenäisyyteen, vaan nykyisten jakautumien syvenemiseen ja yhteiskunnallisen epävakauden lisääntymiseen Ukrainassa.

Maailman ortodoksien keskuudessa Ukrainan tilannetta on hämmästelty, sympatisoitu ja myös paheksuttu. Virallisella tasolla Bartolomeoksen omavaltaista toimintaa on kritisoitu esimerkiksi Georgian, Serbian, Antiokian ja Jerusalemin patriarkaattien taholta. Jerusalemin pyhän kaupungin ja koko Palestiinan patriarkka Teofilos III on syyttänyt tulehtuneesta tilanteesta myös Ukrainan kriisin taustalla vaikuttavia "globalisaation lonkeroita".

"Globalisaation päätavoitteena on ennen kaikkea tuhota ortodoksinen kirkko. Globalisaation lonkerot yrittävät tunkeutua kirkon elimiin tuhotakseen sen. Tämä tapahtuu kaikkialla maailmassa, myös Ukrainassa. Poliitikkojen puuttuminen kirkon asioihin, ja yhden kirkon edustajien puuttuminen toisen asioihin poliitikkojen vaikutuksesta, on merkki tästä prosessista", Teofilos on sanonut. Tällaista kieltä ei kuule lännen kirkonmiehiltä.

Nykyisessä geopoliittisessa ilmastossa on huolestuttavaa, että Konstantinopoli sekaantuu näin Ukrainan ja Venäjän asioihin. Autokefalian valmisteluprosessiin Kiovaan on jo nimitetty Pamfilonian arkkipiispa Daniel Yhdysvalloista sekä Edmontonin piispa Ilarion Kanadasta. Asioiden hoidosta saa sen kuvan, että Konstantinopoli tukee lännen poliittisia intressejä kirkollisten päätöstensä välityksellä. Washingtonin valtaan nostaman Porošenkon hallinto saa rikottua ortodoksista yhtenäisyyttä ekumeenisen patriarkka Bartolomeoksen avustuksella.