Sivut

keskiviikko 5. syyskuuta 2018

Valuuttasota talousromahdusta odotellessa

Valuutat romahtelevat Iranissa, Turkissa, Argentiinassa ja Brasiliassa, kirjoittaa Pepe Escobar Asian Timesissa.

Iranin täytyy yrittää selviytyä Yhdysvaltojen asettamista ankarista pakotteista Trumpin hallinnon vetäydyttyä yksipuolisesti ydinsopimuksesta.

Turkin tapaukseen on Escobarin mukaan vahvasti vaikuttanut eurooppalaisten pankkien luoma helpon luoton kupla; Turkki tosin syyttää asiassa myös Yhdysvaltoja.  Presidentti Erdoğan on sanonut, että dollarin monopoliasema on asteittain lopetettava, ja ryhdyttävä käyttämään paikallisia ja kansallisia valuuttoja.

Argentiinan ongelma liittyy lähinnä presidentti Mauricio Macrin hallituksen uusliberalistiseen talouskuriin, ja nyt se ei pysty täyttämään Kansainvälisen valuuttarahaston kanssa sovittuja maksutavoitteita. Brasilia puolestaan on talouskriisin, taantuman ja korruptioskandaalien keskellä.

Riippumattomat analyytikot niin Venäjällä, Turkissa, Brasiliassa kuin Iranissakin ovat suurelta osin samaa mieltä siitä, että nykyisen valuuttakriisin ylivoimaisin tekijä on suunnanmuutos Yhdysvaltojen keskuspankki Fedin määrällisen keventämisen ("quantitive easing", QE) politiikassa. Nyt Fed on dramaattisesti kääntänyt kurssiaan ja pyrkii määrälliseen tiukentamiseen ("quantitative tightening", QT). Talousanalyytikko Jim Rickards on todennut, että Fed on julistanut valuuttasodan koko muuta maailmaa vastaan.

Kehittyvien maiden kasvaneet talousongelmat ja lisääntynyt osakemarkkinaheilahtelu viestittää, että maailmantalous on matkalla kohti seuraavaa suurta kriisiä. On ennustettu, että globaali lama alkaisi jo ensi vuonna, joten ei ole ihme, että jokainen tärkeä maa Euraasian alueellisessa järjestyksessä - Venäjä, Kiina, Turkki ja Iran - ostaa nyt kultaa ja pyrkii jättäytymään Yhdysvaltojen dollarihegemonian ulkopuolelle. Kuten itse J.P. Morgan aikoinaan totesi, "kulta on rahaa, kaikki muu on velkaa".

Euroopan unionilla on kiire uudelleen määritellä itsensä geopoliittisesti mitä tulee sotilaalliseen ja strategiseen riippumattomuuteen. EU haluaa myös luoda eurooppalaisen vaihtoehdon kansainväliselle Swift-maksujärjestelmälle. Jos ja kun näin käy, Yhdysvaltojen pakotteiden politiikka ja kiristys voidaan neutralisoida.

Suomi on sitonut itsensä kansan enemmistön tahdon vastaisesti "puolustussopimuksilla" Yhdysvaltojen vasalliuteen. Kun EU ryhtyy radikaalisti uudistamaan politiikkaansa, mitä "Lännen Sauli" ja muut atlantismin nimeen vannovat Amerikka-fanit sitten tekevät? Onhan Suomi kuitenkin EU:n jäsenmaa, eikä Yhdysvaltojen merentakainen osavaltio. Entäpä millainen hallituskokoonpano on vallassa seuraavan taloustaantuman tai jopa romahduksen aikoihin?