Sivut

torstai 11. lokakuuta 2018

Jemen

Jemen joutuu käymään ankaraa selviytymistaistelua sodan keskellä, mutta myös saadakseen edes vähän (elin)tilaa länsimediassa, jossa tämä Saudi-Arabian ja länsiliittouman kurittama maa jätetään usein muiden aiheiden varjoon. Kirkkojen kelloja soitettiin Aleppolle, mutta viralliseen narratiiviin sopimattomista syistä ne eivät soi Jemenille.

Toki meilläkin on iltapäivälehdissä ja Ylen uutisissa kirjoitettu siitä, kuinka järkyttävä humanitaarinen katastrofi on käynnissä Jemenissä; nälänhätä on tosiasia, kolera ja muut kulkutaudit riehuvat, saudien ja kumppaneiden  pommitukset riistävät henkiä. Tapahtumien taustoittaminen on kuitenkin jäänyt vähemmälle.

Jo vuodesta 2015 lähtien "Saudi-Arabian liittouma" (johon kuuluvat ne "tavanomaiset epäillyt", eli Yhdysvallat, Israel, Iso-Britannia ja Ranska, sekä joukko saudien arabikätyreitä) on saartanut tätä Lähi-idän köyhintä maata maalta, mereltä ja ilmasta. Aivan kuten Syyrian kohdalla, Jemenin sodasta puhuttiin ensi alkuun vain "sisällissotana", zaidilais-šiialaisten huthikapinallisten hajottaessa parlamentin ja syrjäyttäessä presidentti Hadin, mutta saudit ja sen läntiset kumppanit ovat alusta lähtien olleet mukana tässäkin runteluprojektissa.

Saudi-Arabia on saanut amerikkalaista aseistusta yli kahdellasadalla miljardilla, samoin rahaa on palanut sotilaiden koulutukseen, armeija- ja tiedusteluapuun. Yhdysvaltojen erikoisjoukkojen sotilaita on myös mukana Jemenissä auttamassa Saudi-Arabiaa sodassa hutheja vastaan. Pääministeri Netanjahun päätöksellä Israel on puolestaan osallistunut sotaan hävittäjineen. Saudi-Arabia aikoo maksaa yhteensä viisi miljardia dollaria sionistivaltiolle vastineeksi Israelin sotilaallisesta tuesta Jemenin tasavaltaa vastaan.

Miksi Yhdysvallat sitten on mukana Jemenissä? Washingtonin perustelu lienee, että Yhdysvallat tukee saudeja vastustaakseen Irania, joka puolestaan tukee Jemenin huthikapinallisia. Huthit eivät kuitenkaan ota käskyjä vastaan Teheranista. Huthikapina sai alkunsa protestina Yhdysvaltojen sekaantumiselle maan politiikkaan. Levottomuudet ja epävakaus alkoivat Jemenissä jo vuonna 2011 "arabikevään" myötä, joten jälleen kerran veriset jäljet johtavat läntiseen arvoyhteisöön. Myös maailman asekauppiaat lihottavat lompakoitaan Jemenin konfliktin avulla.

Jos Yhdysvallat (ja länsimaista Iso-Britannia sekä Ranska, jotka ovat myös mukana näennäisesti saudijohtoisessa "koalitiossa") kertoisivat saudihallinnolle, että tämän sodan on päätyttävä, se päättyisi jo huomenna. Näin totesi jopa amerikkalaisen Brookings-instituutin tutkija Bruce Riedel jo vuonna 2016. Sotiminen ei kuitenkaan lopu, koska sotien loppuminen vierailla mailla heikentäisi Yhdysvaltojen talouskasvua. "War is a racket", kuten Smedley Butler totesi.

Niin sanottu kansainvälinen yhteisö ei myöskään kykene tai halua painostaa Saudi-Arabian liittoumaa tarpeeksi asian suhteen. Asevienti jatkuu, samoin Jemenin tuhoaminen. Myös Suomella on kytkös Jemenin sotaan aseteollisuusyritys Patrian välityksellä. Suomen puolustusministeriö solmi myös vuonna 2015 yhteistyösopimuksen Saudi-Arabian puolustusministeriön kanssa. Helmikuussa 2016 puolustusministeri Jussi Niinistö perusteli asevientiä sillä, että Saudi-Arabian liittouma "vakauttaa turvallisuustilannetta Jemenissä". Mitähän mieltä jemeniläiset ovat?