Kuun toiselle, niin sanotulle "pimeälle puolelle", ei ole onnistuttu laskeutumaan pehmeästi (eli laitteisto ehjänä) ennen Kiinan lähettämää luotainta.
Chang’e-4-luotaimen mukana Kuuhun meni myös mönkijä, joka liikkuu Kuun pinnalla. Mönkijän avulla Kiina aikoo tutkia Aitkenin tasangolla sijaitsevaa Von Kármánin kraatteria. Luotaimen mukana on useita kameroita. Mukana on myös tutka, jolla voi luodata kuuperää, sekä spektrometri, jolla voi tunnistaa Kuun pinnan mineraaleja. Tarkoitus on havainnoida myös säteilyolosuhteita.
Mönkijän on tarkoitus kerätä näytteitä ja tunnistaa mineraaleja. On spekuloitu, että Kiinaa kiinnostaa Kuun kenties arvokkain aine eli helium-3. Kyseessä on heliumin isotooppi, joka on harvinainen maassa mutta yleinen kuussa. Siitä on ainakin teoriassa helppo tuottaa energiaa ja tulevaisuudessa se voisi ratkaista energiaongelmat. Helium-3:n kaivamisesta kuusta on aiemmin spekuloinut mm. Tanskan teknillisen yliopiston avaruusteknologian asiantuntija, professori John Leif Jørgensen.
Kiina on myös kertonut aikeistaan kasvattaa perunaa Kuussa. Mukana on myös lituruohon siemeniä idätettäviksi sekä silkkiperhosen toukkia kasvatettaviksi. Biokokeet toteutetaan "minibiosfääri"-astiassa. Kiinan kuukokeilu saattaa auttaa kokoamaan tietoa pitkäaikaista Kuussa oleskelua ja kuuaseman rakentamista varten.
Kiinan kuumatkaa kommentoinut Notre Dame-yliopiston kuututkija Clive R. Neal on sanonut, että "siinä missä Yhdysvallat ajattelee tulevaisuuteen presidenttikausi kerrallaan, Kiina ajattelee vuosikymmenissä". Näin pitäisi ajatella muuallakin.
Kiina valitsi luotaimen matkakohteeksi juuri Kuun kääntöpuolen, koska tutkijoiden mukaan se on erinomainen paikka tutkia muuta avaruutta radioantennein, luotaimen säilyessä suojassa maapallon radiohälyltä.
Kiinan avaruusohjelma kasvattaa maan mainetta teknisesti edistyneenä suurvaltana. Yhdysvalloille Kiinan kuumatka toimi herätyksenä, sillä nyt tämä kommunistikilpailija on kirimässä amerikkalaisia kiinni jopa avaruusmatkailussa.
Toimittaja Andrew Jones, joka uutisoi Kiinan salamyhkäisestä avaruusohjelmasta, väittää että Kiina suunnittelee kaikessa hiljaisuudessa myös miehitettyä kuulentoa. "Vaikka Kiina ei ole virallisesti ilmoittanut lähettävänsä myös ihmisiä avaruuteen, eikä varmasti teekään niin, ennen kuin kaikki palaset ovat kohdallaan, on selvää, että he ottavat askelia, jotta tällaisista miehitetyistä matkoista tulisi mahdollisia", Jones kertoo.
Avaruushallinto Nasan uusi johtaja, republikaani Jim Bridenstine, twiittaili jo marraskuussa, että Yhdysvallatkin pyrkii palaamaan Kuun kamaralle "ennemmin kuin arvaattekaan". Venäjä puolestaan aikoo lähettää avaruuteen maailman suurimman radioteleskoopin.
Jos avaruuskilpa pääsee uuteen vauhtiin, kysymys kuuluu, puhuuko seuraava ääni avaruudesta maan asukkaille kiinaa, venäjää vai englantia? Veikkaisin ensiksi mainittua.