Hussein al-Taee ja väärien mielipiteiden taakka

Hussein al-Taee

Sdp:n uudesta irakilaistaustaisesta kansanedustajasta, Hussein al-Taeesta, on vaaleista saakka kirjoitettu iltapäivälehdissä, kurdiaktivisti Yasa Anterin tekemien paljastusten myötä.

En ryhdy kertaamaan kaikkien tapahtumien kulkua, mutta taustoitetaan sen verran, että al-Taee on sosiaalisessa mediassa sanonut joskus jotain myönteistä Iranista, haukkunut Israelin pääministeri Netanjahua "sotarikolliseksi", vihjaillut Yhdysvaltojen ja Israelin terroristikytköksistä, sekä herjannut Saudi-Arabiaa. Mielestäni al-Taee on puhunut näihin aiheisiin liittyen pääosin asiaa ja näkemyksille löytyy faktapohjaista tukea, olipa miehen ilmaisutyylistä mitä mieltä hyvänsä. Nyt al-Taee on kuitenkin ryhtynyt anteeksipyytelylinjalle ja katuu aktiivisesti aiempia sanomisiaan. Toki jos on erehtynyt Sdp:n kaltaisen moraaliposeerauspuolueen jäseneksi, voi siellä vaikuttavilta hyviltä ihmisiltä™ tulla sanomista kommenteista, jotka eivät ole valtanarratiivin mukaisia.

Jopa Lähi-idän  roistovaltiossa "ainoassa demokratiassa", Israelissa, media yrittää tehdä al-Taeesta ei-toivotun henkilön ja poliittisen ruumiin. Jerusalem Post-lehdessä Simon Wiesenthal-keskuksen johtaja ja eläkeläisnatsien metsästäjä, tohtori Efraim Zuroff, on pöyristynyt siitä, että al-Taee on ylipäätään voitu valita eduskuntaan ja palkata Soros-rahoitteisen, arkkiglobalisti Martti Ahtisaaren perustaman kriisinhallintajärjestö Crisis Management Initiativen, palvelukseen. Wiesenthal-keskuksen israelilaiset etnonationalistit ihmettelevät tekopyhästi, kuinka al-Taee voi "selvänä antisemiittinä" olla minkään demokraattisen puolueen jäsen. No, nyt al-Taeen profiili on CMI:n sivuilta poistettu ja pyörät pyörivät; vaikka asia on puolueen mukaan "loppuunkäsitelty", en ihmettelisi, jos al-Taee kohta ilmoittaisi eroavansa demareista ja jättävänsä eduskunnan.

Jerusalem Post-lehdessä asiaa kommentoi jostain syystä myös Kenneth Sikorski, joka toimittaa neokonservatiivista ja islamvastaista Tundra Tabloids-blogia. Sikorski on julkaissut vuosien varrella lukuisia muslimivastaisia kirjoituksia blogissaan, mutta Jerusalem Post esittelee miehen "Helsingissä asuvana kirjoittajana, joka on kirjoittanut kattavasti radikaalista islamista ja antisemitismistä Suomessa". Sikorski edustaa amerikanjuutalaista neokonservatismia, joka pyrkii ajamaan Israelin etnopoliittisia intressejä ja tekemään muslimivastaisuudesta valtavirtaa. Sikorskilla on työn alla myös "Suomen Iran-politiikkaa käsittelevä artikkeli" amerikkalaiselle Gatestone Institute-ajatushautomolle. Kyseisen instituutin hallituksessa on istunut mm. Trumpin hallinnon kansallisen turvallisuuden neuvonantaja John Bolton, joka himoitsee vallanvaihtoa Iraniin.

Sikorski ei ole kansanedustaja eikä varsinainen julkisuuden henkilö, joten hän voi suhteellisen rauhassa julkaista muslimivastaisia tekstejä blogissaan; lisäksi hän lienee verkostoitunut hyvin ja tuntee ihmisiä "oikeista piireistä". Hussein al-Taee taas on irakilainen, joka on tullut Suomeen kiintiöpakolaisena. Jostain syystä hän kaiken kokemansa jälkeen päätyi "konfliktinratkaisutyöhön" Martti Ahtisaaren CMI:hin, sosiaalidemokraattien riveihin ja sittemmin politiikkaan. Globalistien verkostoissa al-Taeen Yhdysvaltoja, Israelia ja Saudi-Arabiaa kovasanaisesti kritisoineet somekommentit ovat tietenkin kiusallisia, sillä CMI edustaa loppupelissä lännen angloamerikkalaisjuutalaisen establismentin intressejä. Vaikka al-Taee on julkisissa kannanotoissaan korostanut "terrorismin taustalla olevien juurisyiden kitkemistä", on hän tavallaan siirtynyt vihollisen leipiin.

Al-Taeen sanomisia on verrattu Jussi Halla-ahon blogikirjoitteluun. Joidenkin mielestä Halla-aho on päässyt vähällä (ilmeisesti tuomio uskonrauhan rikkomisesta ja kiihottamisesta kansanryhmää vastaan ei riittänyt kaikille?) ja al-Taee on noitavainon uhri. Myös Halla-aho saa ymmärrystä, siinä missä al-Taee kovaa kritiikkiä. Koiranleuat ovat jo kommentoineet, että al-Taeen olisi kannattanut valita puolueekseen perussuomalaiset, koska "siellä radikaalit mielipiteet sallitaan". Tässä mennään kuitenkin vikaan siinä mielessä, että perussuomalaisissa riittää muslimivastaisia, Israelia ja sionismia sympatisoivia jäseniä, joten irakilaistaustainen al-Taee ei olisi istunut siihenkään joukkoon. Kenneth Sikorski puolestaan olisi luultavasti otettu mielihyvin "islamisaatiosta" varoittelevaan puolueeseen, sillä linja on tietyissä kysymyksissä identtinen.

Al-Taee on yrittänyt selittää sanoneensa "tunnekuohussa asioita, jotka nyt hävettävät". Hän on kommentoinut aiempia mielipiteitään blogissaan. Nykyään hän on omaksunut lännen liberaalin demokratian narratiivin, ja toistaa tuttua mantraa "jakamattomasta ihmisarvosta", ja siitä, ettei "hyväksy yhdenkään ihmisryhmän syrjintää tai mihinkään ryhmään kohdistuvaa vihaa". Al-Taeen mieli on muuttunut hänen suhtautumisessaan "muun muassa homoseksuaaleihin, juutalaisiin ja sukupuolten väliseen tasa-arvoon". Hän kertoo kasvaneensa "hyvin konservatiivisessa ympäristössä", joten jyrkät mielipiteet ovat ilmeisesti sukurasitteita, jotka nyt länsimaistunut ja suomalaistunut al-Taee haluaa jättää taakseen?

Al-Taeen anteeksipyytely tuntuu lähinnä nololta; jatkoa on luvassa vielä tämän illan A-studiossa, jossa al-Taee epäilemättä television välityksellä kertoo, kuinka pahoillaan ja häpeissään hän on. Omasta mielestäni hänen olisi julkisuuden myötä kannattanut puolustaa näkemyksiään, ja kertoa niistä asialliseen sävyyn lisää suomalaisyleisölle. Nyt hänestä on demareissa "harjattu" pois väärät mielipiteet ja vuorossa on nöyryyttävää matelua, ettei poliittinen ura kariutuisi heti alkuunsa. Suomessa on jo tarpeeksi lännen liberaalin demokratian tekopyhää narratiivia ajavia tahoja; heitä ei tarvittaisi tänne enää lisää Irakista saakka. Valtamedian ja eliitin edustamia näkemyksiä sen sijaan tulisi kyseenalaistaa useammin ja rohkeammin, muuten mikään ei muutu.