Kuuban johto ei ole kuullut näin uhkaavaa retoriikkaa Yhdysvaltojen taholta sitten Sikojenlahden maihinnousun huhtikuussa 1961, jolloin Fidel Castro yritettiin syöstä vallasta CIA:n kouluttamien palkkasoturien avulla. Raúl Castro korosti puheessaan, että "Yhdysvaltojen nykyinen hallitus ja sen hegemoniset tavoitteet alueella ovat vakavin uhka Latinalaisen Amerikan ja Karibian rauhalle, turvallisuudelle ja hyvinvoinnille viiteen vuosikymmeneen".
Kuuban johto huolestui alueen tilanteesta Yhdysvaltojen ryhdyttyä vallankaappausoperaatioon Venezuelan laillisen presidentin, Nicolás Maduron, syrjäyttämiseksi. Havanna katsoo Washingtonin uhkaavan Venezuelan lisäksi koko Latinalaista Amerikkaa. Washington puolestaan on syyttänyt Kuubaa Venezuelan ja Maduron hallinnon tukemisesta. Yhdysvaltojen aiheuttaman paineen vuoksi Havanna on jälleen lähentynyt entisiä ideologisia kumppaneitaan, Moskovaa ja Pekingiä.
Toukokuun 1. päivä, Trumpin hallinto uhkaa saattaa voimaan vuonna 1996 säädetyn, tähän asti lykätyn, Helms-Burtonin lain, joka tyrehdyttäisi ulkomaiset investoinnit Kuuban saarivaltioon. Laki antaisi amerikkalaisille oikeusistuimille mahdollisuuden rangaista Kuubaan sijoittavia ulkomaisia yrityksiä. Helms-Burtonin laki ei vahingoittaisi vain Kuubaa, vaan myös saarivaltiossa jo toimivia eurooppalaisia yrityksiä. Euroopan komissio onkin uhannut Yhdysvaltoja kaikilla mahdollisilla vastatoimilla, jos Kuuballe ja Euroopalle vahingollinen laki astuu voimaan.
Mitä Kuuba aikoo tehdä tässä myrskyisässä skenaariossa? Ensinnäkin se toteuttaa diplomaattisia toimia. Kuuban johto on ilmoittanut Yhdysvaltojen hallinnolle, että Kuuba ei pelkää uhkailua. Viime kuukausina Kuuban puolustusvoimien taisteluvalmiutta on vahvistettu kansallisen sotastrategian mukaisesti. Venäläisasiantuntijan mukaan ilmeisistä syistä Kuuban johtaja ei täsmentänyt, mitä toimenpiteitä on toteutettu. On kuitenkin tiedossa, että Fidel Castron hallinnon aikana kehitetty doktriini "koko kansan sodasta" sisältää maan kaikkien resurssien valjastamisen ulkoista aggressiota vastaan.
Myös taloudellisia toimenpiteitä toteutetaan. Raúl Castro sanoo tehneensä jo "joitakin päätöksiä, joilla pyritään parantamaan taloutta ja voittamaan uudet esteet, jotka syntyvät mahdollisen kauppasaarron vuoksi, ilman, että käynnissä olevista kehitysohjelmista tarvitsisi luopua". Castro varoitti kuubalaisia kuitenkin siitä, että taloudellinen tilanne maassa voi heikentyä tulevina kuukausina. Kotimainen tuotanto, erityisesti elintarviketuotanto, aiotaan kaksinkertaistaa, kaikkia menoja uudelleen arvioidaan, ja energiankäytön tehokkuutta lisätään.
Raúl Castron mukaan Kuuba on jo 60 vuoden ajan osoittanut pystyvänsä "vastustamaan vihollista"; tuona aikana Yhdysvallat on yrittänyt epävakauttaa Kuubaa monin tavoin, Fidel Castroon kohdistuneista salamurhayrityksistä puhumattakaan. Nyt Trumpin hallinto harkitsee Kuuban asettamista uudelleen "terroristivaltioiden" listalle, josta maa Obaman kaudella poistettiin. Washingtonin nykyisen johdon myötä Yhdysvaltojen ja Kuuban välisissä suhteissa on palattu taaksepäin. Geopoliittinen tilanne Latinalaisessa Amerikassa on taas kiristynyt.