Sivut

maanantai 27. toukokuuta 2019

Eurovaalit ja sulatusuunipolitiikan jatko

Europarlamenttivaalit ovat sitten ohi. Äänestysaktiivisuuden kerrotaan olleen korkein kahteenkymmeneen vuoteen ja äänestysprosenttikin nousi 51:een.

Mikä oli vaalien lopputulos? "Valta pirstaloituu Euroopassa" keskustaoikeiston ja -vasemmiston menettäessä paikkoja, liberaalien, vihreiden ja "laitaoikeiston" noustessa, kirjoittaa Kauppalehti. Kuka saa loppujen lopuksi komission puheenjohtajan pestin ja onko sillä edes merkitystä?

Parlamentin oikean laidan ryhmät ENF, EFDD ja ECR ovat kasvattamassa yhteenlaskettua edustustaan. Europarlamentin puolueryhmien uudelleenjärjestäyminen alkaa jo tänään, samoin neuvottelut poliittisista ohjelmista. Katsotaan nyt, onnistuvatko kansallismieliset muodostamaan Matteo Salvinin ehdottaman uuden, ison ryhmän, ja muuttaako se mitään. Italian Lega-puolue menestyi myös eurovaaleissa, vaikka valta(vale)media yritti tehdä kaikkensa, jotta näin ei kävisi.

Ranskassa vaalien tulokset ennustavat vaikeuksia jo ennestään hyvin epäsuositulle presidentille, Emmanuel Macronille, joka on esiintynyt eurooppalaisen integraation puolestapuhujana. Äänestystulos oli voitto Marine Le Penin johtamalle Kansalliselle liittoumalle. "Venäjä-yhteydet" eivät pelota ranskalaisia, joilla on Venäjästä myönteinen kuva. Le Penin mielestä tulos kertoo ranskalaisten halusta muutokseen: hän vaatikin jo Macronia hajottamaan Ranskan parlamentin kansalliskokouksen. Macron tuskin suostuu; keltaliivit puolestaan jatkavat mielenosoituksiaan.

Euroeron kanssa tuskailevassa Britanniassa euroskeptikko Nigel Faragen uusi Brexit-puolue sai murskavoiton EU-vaaleissa. Faragen uusi EU-vastainen puolue kuvastanee kansan syvien rivien tuntoja ja halua jättää unionin jäsenyys. Faragen puolue nöyryytti sekä konservatiivit että työväenpuolueen kannatuksellaan. Brexit-puolue haluaisi osallistua omalla tiimillään neuvotteluihin Britannian EU-erosta. Vahinko, että Faragekin on vain valeopposition edustaja, joka tukee muissa asioissa lännen globalistien linjaa. Jotain kuvannee sekin, että hänen mielestään Iran on vaarallisin valtio maailmassa.

Vaikka optimistisimmat ovat jo väittäneet, että eurovaalien tulos on merkki siitä, että "globalisaation poliittisten dinosaurusten sukupuutto" olisi käsillä, en vielä hehkuttaisi liikaa. Oikeistopopulistien lisäksi vaaleissa menestyivät valitettavasti myös EU-myönteiset uudet puolueet sekä vihreät, jotka jo innostuivat ajatuksesta päästä rakentamaan "oikeudenmukaisempaa" ja "ilmastoystävällisempää" Eurooppaa. Epäilen, lupaako tämä Euroopan "vihreä aalto" mitään hyvää. Aion syödä edelleen punaista lihaa.

Liittovaltiofanaattisen ja uusliberalistisen ALDE-ryhmän johtohahmo Guy Verhofstadt kokoaa joukkojaan. Keskustaoikeistolainen EPP on myös valmis yhteistyöhön "liberaalien, sosialistien ja vihreiden kanssa", jotta EU:n federalistinen projekti jatkuisi. EPP-ryhmän puheenjohtaja Manfred Weber kirjoitti sunnuntai-iltana Twitterissä, että hänen ryhmänsä pystyy jatkossakin "takaamaan vakauden Euroopassa". "Meidän on näytettävä kykymme selvästi erottaa itsemme äärioikeistosta ja äärivasemmistosta, jotka hylkäävät (yhteisen) Euroopan", Weber twiittasi.

Merkelin, Junckerin ja kumppaneiden politiikka siis jatkuu, vaikka mepit ja Brysselin pamput vaihtuvat. Liberaalit, vihreät, sekä keskustaoikeisto ja -vasemmisto, ovat kaikki saman liittovaltiokehityksen kannalla, eikä alkuperäisväestön vaihtuminen maahanmuuttajiin tunnu olevan heille ongelma. Ellei ihmeitä tapahdu, mikään ei tule radikaalisti muuttumaan Euroopassa lähiaikoina: Euroopan unionin "sulatusuunipolitiikka" tulee jatkumaan.