Sivut

perjantai 13. syyskuuta 2019

Soros ja kylmä sota Kiinaa vastaan

Miljardööri, arkkiglobalisti ja kansantalouksien tuhoaja George Soros (89 vuotta) on yhä elävien kirjoissa ja käärmeissään.

Soros valittaa, että presidentti Donald Trump haluaa parantaa Yhdysvaltojen talousnäkymiä sen sijaan, että keskittyisi "demokratian ristiretkeen" Kiinaa vastaan.

Trumpin kauppasota Kiinaa vastaan saa Sorosilta kiitokset, mutta Huaweihin kohdistuvia pakotteita ei pitäisi käyttää neuvotteluaseina, jotta Washington saisi sopimuksen aikaiseksi Pekingin kanssa, ohjeistaa Soros Trumpia mielipidekirjoituksessaan The Wall Street Journalissa.

Soros ehdottaa, että Trumpin hallinnon pitäisi lisätä painetta Pekingille, ja pakottaa kiinalainen yhteiskunta "avautumaan liberaaleille uudistuksille". Soros myöntää, että hänen mielestään Kiinan presidentti Xi Jinpingin ja kommunistisen puolueen lyöminen on Yhdysvaltojen kansallisia intressejä tärkeämpää.

Sorosin työ "avoimien yhteiskuntien" puolestapuhujana on tehnyt hänestä avoimien rajojen liberalismin keulakuvan. Todellisuudessa hän haluaa vain oman totalitarismin brändinsä voittavan. "Euroopan unionin on otettava vastaan vähintään miljoona turvapaikanhakijaa vuosittain hamaan tulevaisuuteen", Soros julisti jo vuonna 2015, niin sanotun siirtolaiskriisin aikoihin. Väestönvaihto ja lännen globalistien maailmanvallan lujittaminen ovat olleet Sorosin keskeisiä projekteja jo pitkään.

Avoimia rajoja vaatimalla ja hyökkäämällä rahoineen ja järjestöineen kansallisvaltioita (tai niiden rippeitä) vastaan, Soros joutui törmäyskurssille Euroopan kansallismielisten johtajien, kuten Unkarin Viktor Orbánin, kanssa. Myös Putinin Venäjältä Sorosin järjestö on saanut lähtöpassit, ja hyvä niin.

Nyt, kun Italiassa on uusi EU-myönteinen hallituskokoonpano, Sorosin ja kumppaneiden meritaksipalvelut voivat jatkua. Jos EU ei hajoa, tai radikaalisti muutu ja osallistu Euraasian projektiin Venäjän kanssa, joudumme seuraamaan Eurafrikan syntyä.
 
Kiinaa vastaan Soros on ollut sotajalalla jo pitkään. Davosissa hän kritisoi suorasukaisesti Kiinan politiikkaa. Toinen globalisti ja suursijoittaja, jo edesmennyt David Rockefeller, puolestaan omasi kytköksiä Kiinaan, jonka hierarkkista järjestystä hän ihaili. Asiat ovat harvoin niin mustavalkoisia, kuin valta(vale)media antaa meidän ymmärtää.

Kiinan ollessa kyseessä "vapaa markkinatalous" ei kuitenkaan olekaan enää niin hyvä juttu lännen talouseliitin mielestä. Sorosin mielestä Huawein ja muiden kiinalaisfirmojen toimintaa on rajoitettava; muuten Kiina "levittää poliittista otettaan" maailmanlaajuisesti. Tosin Kiina tuskin haluaa ottaa Yhdysvaltojen lailla taloudellisesti kestämätöntä roolia maailmanpoliisina.

Sorosin mukaan nyt olisi tärkeää voittaa käynnissä oleva "globaali informaatiosota", eikä välittää esimerkiksi Trumpin hallinnon poliittisista intresseistä saati lännen taloudesta. Eri asia on, löytääkö Soros vaatimuksilleen enää laajaa vastakaikua Yhdysvalloista tai Euroopasta. Toivottavasti ei.

Euraasia nousee vääjäämättömästi, mutta ehtiikö ikääntynyt Soros nähdä, kuinka hänen liberaali totalitarisminsa fragmentoituu uuden, moninapaisemman järjestyksen tieltä?