Venäjän toiminta ja diplomatia Lähi-idässä on ollut huippuluokkaa, kirjoittaa italialainen toimittaja Federico Pieraccini.
Moskova on onnistunut pitämään yllä rakentavia suhteita Syyrian konfliktin eri osapuoliin, vaikka se on alusta asti vastustanut Syyrian hajottamista ja laittomien vierastaistelijoiden läsnäoloa maassa.
Keskustelut Iranin, Turkin ja Venäjän välillä saatiin aikaiseksi Astanassa Moskovan kehotuksesta. Sotšissa Putin sai niin Syyrian hallituksen kuin oppositioryhmien edustajat keskustelemaan tulevaisuudesta saman pöydän ääreen. Genevessä Moskova toimi välittäjänä Damaskoksen ja kansainvälisen yhteisön välillä, suojaten Syyriaa Yhdysvaltojen ja muiden Syyriaan vihamielisesti suhtautuvien tahojen painostukselta.
Turkki on nyt aktiivisessa dialogissa Moskovan ja Teheranin kanssa. Kun Ankaran suhteet Washingtoniin ja Euroopan johtaviin maihin ovat heikentyneet, Moskova näki tilaisuuden lähentää Erdoğanin Turkkia Assadin hallitseman Syyrian kanssa. Tämä oli iso ja monimutkainen askel poispäin aiemmista vihollisuuksista.
Idlibin maakunta poislukien, Damaskoksen suurin ongelma ovat olleet maan koillisosissa olevat amerikkalaisjoukot. Washington on käyttänyt joukkojensa läsnäololle tekosyynä "Isisin vastaista taistelua" sekä kurdien suojelua "Assadin regiimiä vastaan". Tilanne on sittemmin ratkaisevasti muuttunut.
Yhdysvallat lähetti varapresidentti Mike Pencen ja ulkoministeri Mike Pompeon Erdoğanin luokse tulitaukoehdotuksen kera. Torstaina Turkki lupasi keskeyttää sotilasoperaationsa Pohjois-Syyriassa. Vastineeksi tulitauolle Washington on lupautunut olemaan asettamatta lisää pakotteita Turkkia vastaan.
Turkin länsisuhteet ovat kovalla koetuksella ja Erdoğan tarvitsee jonkinlaisen voiton kotijoukkojen edessä. Trump haluaa kääntää huomion pois virkarikossyytteistä, eikä vetäytyminen Syyriasta olisi pahitteeksi tulevia vaalejakaan silmällä pitäen. Trump onkin yrittänyt sodanvastaisilla twiiteillään vahvistaa amerikkalaisten mielikuvaa "Amerikka ensin"-doktriinista, joka toi hänelle aiemman vaalivoiton.
Trumpin mielestä puhjennut konflikti on "Turkin ja Syyrian välinen
asia". Hän on todennut, että Yhdysvaltojen läsnäolo
Lähi-idässä on ollut taloudellisesti ja poliittisesti kestämätön virhe,
josta hän on syyttänyt edeltäjiään. Jos Erdoğanin Turkki ei vaaranna käynnissä
olevaa prosessia, Damaskos saanee pian myös öljykenttänsä takaisin hallintaansa.
Kurdit ja Damaskos pyrkivät sopimukseen, jolle Moskova on luonut puitteet, arvioi Pieraccini. Syyrian armeijan ja Venäjän joukot Turkin rajalla "konfliktin laajenemisen estämiseksi" lienevät vain esimakua siitä, että koko Syyria palautetaan legitiimin hallinnon alaisuuteen. Tämä on ollut Kremlin tavoite alusta saakka, ja nyt näyttää siltä, että Erdoğan ja Trump on saatu taipumaan samalle kannalle.
Jos tilanne Syyriassa etenee Moskovan laatimien suunnitelmien mukaisesti, maailma voi Pieraccinin mukaan todistaa "yhtä suurimmista diplomaattisista mestariteoksista", joka saattaa päätökseen seitsemän vuotta kestäneen Syyrian konfliktin. Tätä mahdollisuutta ei lännen valta(vale)media tunnu haluavan noteerata.