Vielä ei näytä aivan siltä, mutta globalismi on joka tapauksessa tehnyt kansantalouksista yhä haavoittuvaisempia.
"Ajattelemattomat ihmiset", jotka konstruoivat "globalismin", ylenkatsoivat riippuvuussuhteiden vaaratekijöitä, Roberts sanoo. Olipa kyseessä pandemia, yleislakko, poliittinen epävakaus tai jokin muu kriisi, kansainvälisen järjestyksen keskinäisriippuvuus voi aiheuttaa tahattomia seurauksia ja ketjureaktioita. Näitä vaaroja ei voida perustella alhaisemmilla työvoimakustannuksilla tai osakkeidenomistajien voitoilla.
Kuten tiedetään, vain "yksi prosentti" hyötyy globalismista; heitä motivoi lyhyen tähtäimen hyöty ja oma ahneus, ei filantropia. Globalismin ruusuiset lupaukset eivät ole toteutuneet, mutta silti poliittiset päättäjät ja ekonomistit puolustelevat kilvan tätä kaupankäynnin ja liikkuvuuden järjestelmää. "Se ihmisen älykkyydestä", tuhahtaa Roberts.
Tässä vaiheessa on kuitenkin vaikea ymmärtää koronavirushysteriaa ja uhkakuvia maailmanlaajuisesta pandemiasta. Kiinassa 1,3 miljardin ihmisen väestöstä 24 000 on saanut koronavirustartunnan ja 500 on kuollut. Tämä on valitettavaa, mutta tilastollisesti katsoen luku on varsin mitätön.
Verrattuna tavalliseen kausiflunssaan, joka tartuttaa miljoonia ihmisiä ympäri maailmaa ja tappaa 600 000 sairastunutta, koronavirus ei ole toistaiseksi vielä kovin paha. Tartunnat Kiinan ulkopuolella ovat vähäisiä ja näyttävät rajoittuvan kiinalaisiin. Robertsin mukaan tätä on tosin vaikea tietää varmasti, koska nykymaailmassa ollaan haluttomia identifioimaan ihmisiä etnisen taustan perusteella.
Silti Kiinassa on kaupunkeja karanteenissa ja matkustaminen maasta ja maan sisällä on rajoitettua. Tavallista flunssaa vastaan ei tehdä tällaisia varotoimenpiteitä. Tähän mennessä pelkästään Yhdysvalloissa kausiflunssa on iskenyt 19 miljoonaan ihmiseen, 180 000 on joutunut sairaalahoitoon ja 10 000 on kuollut. Viimeisimmän raportin mukaan vain kuusitoista amerikkalaista (kaikki kiinalaistaustaisia?) on sairastunut koronavirukseen, eikä kukaan heistä ole vielä kuollut.
Ehkä koronavirus on vasta alkua ja jotain paljon pahempaa on tulossa, Roberts synkistelee. Jos näin kävisi, sillä olisi vaikutuksensa myös maailman bruttokansantuotteeseen. Karanteenit estäisivät työnteon. Tuotteita ja osia ei voitaisi valmistaa ja lähettää. Myyntiä ei tapahtuisi ilman myytäviä tuotteita. Ilman tuloja yritykset eivät voisi maksaa työntekijöilleen ja kattaa muitakaan kuluja. Pandemian myötä talouselämä kärsisi ympäri maailman ja moni yritys menisi konkurssiin.
Jos tappava pandemia puhkeaa tai maailmaan syntyy uusi talouskriisi, on selvää, että perimmäinen syyllinen siihen on globalismi. "Maat, joiden hallitukset ovat niin ajattelemattomia tai korruptoituneita, että niiden väestö altistetaan ulkomaiden häiritseville tapahtumille, ovat lääketieteellisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja poliittisesti epävakaita", Roberts syyttää.
Globalismi ei siis tuotakaan maailmaan hyvinvointia, vaan lisää epävakautta.