Sivut

torstai 16. huhtikuuta 2020

Kiina haastaa lännen hegemonian

Xi ja Trump
Koronaviruspandemia ei ainoastaan haasta ja testaa yksittäisten maiden kykyä hillitä virusta, vaan sillä on myös kauaskantoisia vaikutuksia kansainväliseen järjestelmään, kirjoittaa kiinalainen politiikan tutkija Shen Yi.

Presidentti Donald Trump on syyttänyt Maailman terveysjärjestö WHO:ta "Kiina-keskeiseksi" ja vaatii hallintoaan keskeyttämään järjestön rahoituksen. Tällaiset ulostulot ovat heikentäneet Yhdysvaltojen hegemonian moraalista perustaa, Shen arvioi.

Taistelussa koronavirusta vastaan, Maailman terveysjärjestö on toiminut omassa roolissaan antaen tietoa ja neuvoja terveyskriisiin liittyen. Trumpin syytöksistä huolimatta, WHO on kiinalaistutkijan mielestä tehnyt kaiken voitavansa vastatakseen pandemian haasteisiin nykyisissä puitteissaan ja vastuualueillaan.

Kansainvälisten suhteiden näkökulmasta katsottuna, Yhdysvaltojen tulisi hegemonisena valtana ja globaalina johtajana ottaa vastuu globaalien julkishyödykkeiden tarjoamisesta, Shen sanoo. Uuden koronaviruksen maailmanlaajuinen leviäminen viittaa siihen, että vanhentuneen globaalihallinnon toimet eivät ole olleet riittäviä.

Tärkein syy tähän on, että Yhdysvalloilla ei ole tarvittavaa kapasiteettia tai halukkuutta osallistua globaalin tason toimintaan rakentavalla ja korjaavalla tavalla. Niinpä Yhdysvaltojen hegemonian kahdella pylväällä - sotilaallisella voimalla ja rahoitusjärjestelmällä - on vain hyvin rajallinen rooli viruksen torjunnassa, Shen toteaa.

Ottaen huomioon Yhdysvaltojen alentavan suhtautumisen Maailman terveysjärjestöön, lienee tarpeen pohtia uudestaan Yhdysvaltojen ja Euroopan maiden taustatarkoitusta näitä kansainvälisiä järjestöjä perustettaessa. Vastaako tämä tarkoitus enää ihmisten ajankohtaisiin tarpeisiin saati haasteisiin, joita maailma kohtaa tulevaisuudessa?

Sekä Yhdysvallat ja Eurooppa suhtautuivat aluksi lyhytnäköisesti ja huolettoman halveksivasti viruksen leviämiseen. Trump uhosi aluksi poistavansa rajoitukset ja avaavansa talouden jo pääsiäiseksi. Yhdysvalloilla ja Euroopan unionilla olisi ollut tarpeeksi aikaa reagoida, resursseista ja teknologiasta puhumattakaan. Pandemia kuitenkin eteni, koska toimeen ryhtyminen oli hidasta ja huoltovarmuudessa ilmeni ammottavia aukkoja.

Tästä näkökulmasta katsottuna koronaepidemia, amerikkalaisten lausunnot ja toimet, sekä Euroopan maiden pyrkimykset väistää vastuuta, heijastavat sitä tosiasiaa, että länsivallat ovat luopumassa globaalin hallinnon johtotehtävistä ja velvollisuuksista. Tämän välittömänä seurauksena lännen paljon puhuttu "moraalinen perusta", Yhdysvaltojen hegemonian tärkein voimavara, on selvästi rapautunut.

Tämä moraalinen perusta luotiin pitkällä aikavälillä levittämällä liberalismia ja uusliberalismia kylmän sodan aikana ja sen jälkeen, Shen muistuttaa. Perusajatuksena oli korostaa Yhdysvaltojen hegemonian takana olevaa "moraalia" ja oikeudenmukaista johtamista.

Tarjoamalla ​​julkishyödykkeitä maailmalle, Yhdysvallat saavutti kansainvälisen yhteisön johtajuuden ja vaikutusvallan. Washington ei kuitenkaan ole osoittanut riittävän vakuuttavaa johtajuutta viime vuosina saati pandemian aikana. Tämän seurauksena globaalihallinnon johtoasema on siirtymässä kyvykkäämmille maille.

Kiinan edustamilla nousevan talouden mailla on selkeä käsitys ja jopa yksimielisyys uudesta lähestymistavasta globaaliin hallintotapaan, Shen väittää. Tutkija toistaa presidentti Xi Jinpingin ajatuksen, jonka mukaan on pyrittävä saavuttamaan perusnäkymä "ihmiskunnan yhteisen kohtalon yhdistävälle yhteisölle". Vain yhteistä etua ajatellen voidaan saavuttaa uusi, korkeampi taso kansainvälisessä koordinoinnissa ja reagoida tehokkaammin esimerkiksi nykyisen pandemian kaltaisiin haasteisiin.

Shen katsoo, että ylä- ja alamäistä huolimatta globalisaation yleinen trendi on peruuttamaton. Yhdysvallat tuntuu olevan halukas luopumaan keskeisestä roolistaan, joten historia siirtyy väistämättä eteenpäin. Ehkä on aika kääntää amerikkalaisen hegemonian lehti ja siirtyä uuteen järjestykseen, jossa kiinalainen (tai euraasialainen) maailmankäsitys toimii tulevaisuuden suunnannäyttäjänä.