Sivut

keskiviikko 1. huhtikuuta 2020

Pandemia paljastaa sotilasliitto Naton merkityksettömyyden

Koronaviruspandemia on paljastanut Pohjois-Atlantin liiton, Naton, merkityksettömyyden, kirjoittaa Brian Cloughley.

Viruksen levitessä Naton jäsenmaa Italiassa, saapasmaa ei saanut tukea Euroopan unionilta, Yhdysvalloilta eikä myöskään "puolustusliitolta". Sen sijaan pääministeri Conten avunpyyntöön vastasi Venäjä.

Venäjä lähetti Italiaan sotilaskoneita mukanaan virologeja, epidemiologeja, desinfiointikalustoa ja hengityslaitteita. Italiaan matkanneilla venäläisasiantuntijoilla on kokemusta myös ebolaviruksen ja sikainfluenssan torjunnasta Afrikassa.

Kyynisimmät ovat jo varoitelleet Venäjän toimista Euroopassa. Venäjä ei toimi pyyteettömästi, turvallisuuspolitiikan kommentoijat väittävät. Avunannossa on epäilty olevan kyse "jonkinlaisesta hybridioperaatiosta", jolla Kreml pyrkii saamaan euromaat myötämielisiksi Venäjään kohdistuvien talouspakotteiden poistamiselle.

Venäjään ja Kiinaan kohdistuvalla kritiikillä on yritetty lännessä häivyttää sitä ikävää tosiasiaa, että Euroopan unioni, Yhdysvallat ja Nato ovat olleet jokseenkin kyvyttömiä toimintaan koronavirushädän keskellä. Tämä on pantu merkille Italiassa ja muissakin tartuntataudista eniten kärsineissä maissa.

Cloughley kehottaa tarkastelemaan sotilasliitto Naton toimintaa. Vaikka allianssi harjoittelee jatkuvasti tavanomaista sodankäyntiä, sen toiminta lääkintätehtävissä on ollut olematonta. Nato on keskittynyt vain geopoliittiseen laajentumiseen.

Viimeisin lisäys Nato-maiden joukkoon on pikkuinen Pohjois-Makedonia, kahden miljoonan ihmisen maa, jonka kahdeksantuhannen hengen asevoimien panos kansainväliseen turvallisuuteen on jokseenkin mitäänsanomaton.

Natolle geopoliittiset laajentumiselkeet ovat ilmeisen merkityksellisiä, mutta käytännön tasolla toiminta on varsin rajoittunutta. Kun olisi ollut mahdollisuus osallistua kansainvälisen terveyskatastrofin hoitamiseen, Nato ei ole tehnyt mitään. Sotaharjoituksia on sentään peruttu pandemian vuoksi.

Sillä välin kun yksittäiset jäsenmaat ovat mobilisoineet armeijoitaan koronaviruksen vastaiseen taisteluun, Nato on keskittynyt vain tarkkailemaan Venäjää ja seuraamaan sen sotalaivojen liikkeitä, aivan kuin olisi tosi kyseessä.

Brittilehti Daily Mail uutisoi, kuinka Englannin laivastossa pelätään Vladimir Putinin hyödyntävän jotenkin viruskriisiä. Meillä on jo väitetty Ylen ja iltapäivälehtien toimesta, että Kreml levittäisi koronavirukseen liittyviä "valeuutisia".

Bryssel, Washington ja jopa liittoutumattomat kumppanimaat kuten Suomi, ovat täysillä mukana Venäjän mustamaalauskampanjassa. Cloughley arvioi, että Nato on epätoivoinen yrittäessään löytää oikeutuksen olemassaololleen muuttuneessa maailmassa.

Jos Bryssel, joka on Cloughleyn mielestä vain "Pentagonin sivukonttori Euroopassa", olisi sotaleikkien sijaan varautunut pandemian hoitoon, arvostus unionia ja sotilasliittoa kohtaan olisi saattanut kasvaa. Sen sijaan Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg hehkutti maaliskuun lopussa vain kuinka hienoa on, että Pohjois-Makedonia kuuluu nyt "Nato-perheeseen".

Globaalin kriisin keskellä Naton merkityksettömyys korostuu entisestään, vaikka mainetta on myöhästyneesti yritetty paikata (Turkin välityksellä!) ja osoittaa "solidaarisuutta" Italialle ja Espanjalle.

Lienee kuvaavaa, että Venäjä on lähettänyt sotilaslentokoneellisen hengityssuojaimia ja muita hoitovälineitä myös Yhdysvaltoihin. Poliittinen muutos kohti monenkeskisyyttä on jo alkanut.