Poliittiset kommentoijat ja valta(vale)median toimittajat antavat ymmärtää, että koko tunnetun universumin kohtalo riippuu siitä, mikä on vaalien lopputulos. Trump on yhä "uusi Hitler", joka on jo julistettu syylliseksi yli kahdensadantuhannen amerikkalaisen kuolemaan kororonavirus-holokaustissa. "Miksi ei suoraan väitetä, että luku on kuusi miljoonaa ja vangita jokainen eri mieltä oleva?", Barrett provosoi.
Kriitikoiden mukaan Trump on narsisti ja egomaanikko, mikä voi hyvinkin pitää paikkansa. Hän ei ole heidän mielestään älyllä pilattu, mikä taitaa myöskin olla totta. Entiseen järjestykseen tottuneiden mukaan Trump on pilannut välit Amerikan vasallivaltioihin, joista amerikkalaisen imperiumin jatkuminen riippuu. Jos Trump saa jatkokauden, hän saattaa tuhotyönsä päätökseen ja Yhdysvalloista saattaakin tulla suuren asemasta pieni.
Liberaalit pundiitit puolestaan kuvittelevat, että Bidenin presidenttiys voisi vielä muuttaa suuntaa, korjata Yhdysvaltojen välit eurovasalleihinsa, sekä elvyttää romahduspisteessä olevat instituutiot. Trumpin vihaajien mielestä Biden voittaisi koronaviruksen, pysäyttäisi ilmastonmuutoksen, palauttaisi amerikkalaisten arvostuksen ja ylivallan, pitäisi Venäjän ja Kiinan kurissa, pelastaisi Israelin omalta hybrikseltään, sekä olisi twiittaamatta älyttömyyksiä eetteriin.
Trumpin puolustajat taas katsovat, että Bidenin voitto olisi "syvän valtion" pimeiden voimien voitto. Jos Biden voittaa, George Soros ja hänen antifa-legioonansa polttavat loputkin Amerikasta maan tasalle ennen seuraavan koronakaranteenin julistamista. Rikollisuus kasvaa räjähdysmäisesti, samoin laiton maahanmuutto. Internet puhdistetaan lopullisesti konservatiivisista äänistä. Ilkeä syyttäjä Kamala Harris syrjäyttää dementoituvan Bidenin ja hänestä tulee Yhdysvaltojen ensimmäinen naispuolinen diktaattori.
Kontrastina näille sarjakuvamaisille tulevaisuudenkuville, Barrett huomauttaa, ettei historian valossa ole niin tärkeää, kuka valitaan presidentiksi. Ehdokkaat ovat poliittisesti aktiivisten miljardöörien valitsemia, mikä asettaa tarkat rajat heidän henkilökohtaisille agendoilleen. Millään presidentillä ei ole koskaan ollut poliittista pääomaa uhmata vallitsevaa järjestelmää ja heidän vaalilupauksensa vesitetään rahavallan mielen mukaisesti.
Kukaan Yhdysvaltojen presidenteistä sitten eliitin murhaamaksi tulleen John F. Kennedyn jälkeen ei ole enää kuvitellut olevansa "oikea presidentti", Barrett uskoo. Trilateraalinen komissio nosti vuonna 1976 esiin tuntemattoman georgialaisen kuvernöörin nimeltä Jimmy Carter, joka presidenttinä toteutti eliitin haluamat uusliberaalit talousuudistukset.
80-luvulla demokraatti Carter korvattiin republikaani Ronald Reaganilla ja sama meno jatkui. Oligarkit eivät vaivautuneet enää edes teeskentelemään, että Amerikka olisi demokratia. Vuonna 2003 aloitettu "black box voting"-systeemi, joka johti Barrettin mielestä systemaattiseen vaalimanipulointiin, virallisti pysyvän poikkeustilan, joka astui voimaan jo 11. syyskuuta 2001 jälkeen. Yhdysvallat on pehmeän vallankäytön diktatuuri.
Trump esitti aiemman vaalikampanjansa aikana koko joukon lupauksia, joita Barrett listaa: hän aikoi lopettaa sotimisen ja paljastaa "kuka oli todella syyskuun 11. päivän terroritekojen takana". Trump lupasi vetää amerikkalaisjoukot kotiin maailmalta, rakentaa Meksikon rajalle muurin estämään laitonta maahanmuuttoa, lopettaa Nato-toimet ja allianssit, joista ei ole "taloudellista hyötyä".
Myös amerikkalaista infrastruktuuria piti parantaa, pakottaa Kiina solmimaan parempi kauppasopimus, palauttaa "1950-luvun perhearvot" sekä amerikkalaisten ylpeys omasta historiastaan. Näin Yhdysvalloista oli määrä tehdä taas "mahtava".
Miten Trumpin agenda on sitten toteutunut? Barrettin mielestä vain oligarkkien vaatimukset on toteutettu. "Sionistiplutokraattien kabaali" vaati Trumpin hallintoa vetäytymään Iranin ydinsopimuksesta ja kohdistamaan islamilaiseen tasavaltaan "maksimaalisen painostuksen" tiukoilla talouspakotteilla ja muilla epäinhimillisillä toimilla. Rahavallan määräyksiä noudattaen Trump on kasvattanut myös sotilasbudjettia ja lisännyt verohelpotuksia miljardööreille.
Sama on nähty aiemminkin. Clinton oli mukana Jugoslavian tuhoamisessa (nyt hänen kunniakseen pystytetty patsas seisoo Kosovon pääkaupungissa). Clinton jatkoi uusliberalismin
edistämistä miljardöörien ohjeiden mukaisesti. Barrett mainitsee, että Clintonin oli tarkoitus saada Israel vetäytymään vuoden 1967 jälkeen
miehittämiltään alueilta ja sitoutumaan rauhanprosessiin, mutta
sionistilobby teki tästäkin lopun, agenttinsa Monica Lewinskyn
avustuksella.
Obamakin antoi joukon lupauksia, joita hän ei toteuttanut. Guantanamon vankileiriä ei suljettu, terrorisminvastaista sotaa ei lopetettu, eikä tavallisen amerikkalaisen elintasoa nostettu, vaan raha kului edelleen sotiin ja vallanvaihto-operaatioihin vierailla mailla. Obaman aikana käännyttiin myös kohti Aasiaa ja itää. Irvokkuuden huipuksi tappajalennokeilla rehvastellut Obama sai jopa Nobelin rauhanpalkinnon.
Myös George W. Bush lupasi lopettaa Yhdysvaltojen roolin maailmanpoliisina, mutta toisin kävi. Neokonservatiivien miehittämä hallinto johti Yhdysvallat sotimaan Irakiin ja Afganistaniin. Mistään mitään tietämätön Bush juniori jatkoi myös uusliberaalia talouspolitiikkaa. Bushin kauden lopulla 2008 Yhdysvallat veti maailman mukanaan talouskriisiin ja taantumaan.
Barrett otaksuu, että jokainen presidentti on saanut nopeasti oppia, kuka todellisuudessa hallitsee Amerikkaa ja muutakin maailmaa. Joten voittipa vaaleissa sitten Trump tai Biden, globalistikapitalistit jatkavat toimiaan. Yksityispankkiirien kabaali pitää jo koronaotteessaan koko maailmaa, eivätkä esimerkiksi angloamerikkalaisen järjestyksen näennäiset vastavoimat, Venäjä ja Kiina, ole poikkeus. Eliitillä on lonkeronsa niin idässä kuin lännessä. Jos Yhdysvallat vajoaa kaaokseen ja Somalia-tyyliseen sisällissotaan, globalisteille kelvannee myös Kiinan johtoasema.