Uuden vuoden alkaessa, kaikkialla maailmassa odotetaan, että virukseen liittyvät poikkeusolot päättyisivät ja rajoituksista päästäisiin eroon.
Kuitenkin viime vuoden ajan erilaiset asiantuntijat, poliitikot ja mielipidevaikuttajat ovat antaneet ymmärtää, ettei paluuta entiseen enää ole, vaan koronapandemia ja talouskriisi tulevat muuttamaan maailmaa pysyvästi.
Kirbyn mielestä keskeisin kysymys ei ole milloin pandemia päättyy, vaan miten se päättyy. Koronakriisi toimii katalyyttinä poliittisille muutoksille ja se on jo jättänyt "byrokraattisen jälkensä" historiaan. Nyt kun virukseen on tarjolla monia eri rokotteita, on syytä kysyä, miten "rokotteiden geopolitiikka" tulee vaikuttamaan asioihin.
Kansainväliseen matkustamiseen liittyvän byrokratian keskiössä on ollut tähän asti kansalaisuuteen perustuvan passin käyttö. EU-jäsenmaiden kesken on usein riittänyt myös henkilökortin vilauttaminen lentokentillä. Koronarokotteiden kehittämisen yhteydessä on alettu puhua sähköisestä rokotustodistuksesta.
Koronarokotustodistuksiin liittyviä projekteja on maailmanlaajuisesti
vireillä useita kymmeniä. Euroopan komission tavoitteena on lähtökohtaisesti
löytää EU-tasoinen ratkaisu tähän kokonaisuuteen. Asia on kuitenkin vielä työn alla, eikä virallisia päätöksiä ole tietääkseni tehty.
Vaikka rokotteen ottamisen väitetään perustuvan vapaaehtoisuuteen, voivat rokotustiedot vaikuttaa matkustamiseen. Käykö niin, että vain koronarokotettujen henkilöiden sallitaan matkustaa eri maissa? Mikäli nämä uudet rokotustodistukset toimivat passin tavoin, on syytä tarkastella asiaan liittyviä poliittisia ulottuvuuksia.
"Jos aiomme elää maailmassa, jossa vain rokotteiden ottaminen mahdollistaa matkustelun, kuka sanoo, että kaikki maailman maat tunnustavat toistensa rokotteiden luotettavuuden", Kirby kysyy aiheellisesti.
Vaikka valtamedia antaa ymmärtää, että minkä tahansa rokotteen ottaminen ja tietojen asianmukainen päivitys tietokantaan riittäisivät, käytännössä asia ei liene näin yksinkertainen. Eri maiden välillä on eroavaisuuksia niin käytänteissä, lainsäädännössä kuin potilastietojärjestelmissäkin.
Britannian uutistoimisto BBC on jo ilmaissut saarivaltion skeptisen suhtautumisen Venäjän Sputnik-rokotteeseen. Voi hyvinkin olla, ettei brittihallinto tule poliittisista syistä hyväksymään venäläisrokotteen ottamista riittäväksi suojaksi, vaikka länsimaisetkin koronarokotteet on luotu kiireessä.
Venäjän kansalaisilla on mahdollisuus ottaa Sputnik-rokote, mutta amerikkalaisen Pfizerin ja saksalaisen Biontechin kehittämän rokotteen saaminen on heille vaikeampaa. Mutta Sputnik ei ole vain venäläisen maailman rokote, vaan sitä on tilattu jo viiteenkymmeneen maahan, joiden joukossa ovat sellaiset suuret taloudet kuten Kiina, Intia, Etelä-Korea ja Meksiko.
Kirby spekuloi, voiko rokotteiden geopolitiikka pystyttää vielä uuden, näkymättömän rautaesiripun, jonka yhdellä puolella ovat läntiset rokotteet ja toisella venäläinen rokote ja siitä johdetut eri versiot. Vaikka tämä voi kuulostaa liioittelulta, viime vuosien lisääntyneiden Venäjän-vastaisten toimien valossa tällaista lopputulosta ei voida pitää täysin poissuljettuna.