 |
| Presidentti John Magufuli |
Magufulin kerrotaan menehtyneen keskiviikkona "sydänkomplikaation" takia Dar es Salaamin sairaalassa vain 61-vuotiaana.
Huhut Magufulin äkillisesti heikentyneestä terveydentilasta alkoivat levitä maassa, kun presidentti oli poissa julkisuudesta yli kahden viikon ajan. Oppositiopoliitikot ovat levittäneet huhua, jonka mukaan presidentillä olisi ollut koronavirustartunta, mutta tätä ei ole vahvistettu.
Magufulia pidettiin yhtenä Afrikan tunnetuimmista koronakriitikoista. Hän ehti hyökätä voimakkaasti maansa koronavirustartuntoja tutkivaa laboratoriota vastaan, syyttäen sitä "sabotaasista".
Magufuli kertoi lähettäneensä laboratorioon eläimistä, hedelmistä ja jopa moottoriöljystä otettuja näytteitä tutkittavaksi. Tulosten mukaan esimerkiksi papaijalla, viiriäisellä ja vuohella todettiin laboratoriossa koronavirus.
Magufulin kuolemaa on jo epäilty lännen globalistien tilaamaksi salamurhaksi, samoin kuin viime vuonna kuolleen Burundin presidentin Pierre Nkueunzizan kohdalla. Tuokin afrikkalainen koronakriitikko kuoli yllättäen "sydänkohtaukseen" 55-vuotiaana. Kuten Magufulin tapauksessa, myös Burundin päämiehen vihjailtiin saaneen koronatartunnan.
Tansania on yksi harvoja maita, joissa ihmisten liikkumista ei ole juurikaan rajoitettu korona-aikana; koulut ja yliopistot suljettiin, mutta julkinen liikenne, kaupat ja ravintolat ovat toimineet tähän asti normaalisti.
Magufuli, joka oli itse vakaumuksellinen katolinen, oli niin ikään kehottanut ihmisiä käymään kirkoissa ja moskeijoissa. Hän oli arvostellut imaamia, joka oli sulkenut suuren moskeijan Dar es Salaamissa koronavirukseen vedoten. Toisin kuin globalistieliittiä palveleva paavi, presidentti Magufuli oli tunnettu korruption ja vilunkipelin vastustaja.
Kemian tohtoriksi väitellyt Magufuli epäili myös nopeasti markkinoille laskettuja koronarokotteita ja kielsi niiden käytön Tansaniassa. Lääkeyhtiöille Magufulista tuli tällöin kiusallinen persona non grata. Lännen valtamedia ryhtyi oitis mustamaalaamaan presidenttiä "tieteenvastaisena populistina".
Eikö Magufuli sitten välittänyt tansanialaisten terveydestä? Voitettuaan ensimmäisen kerran presidentinvaaleissa vuonna 2015, hän leikkasi valtion viranomaisten palkkoja, omaansa mukaan lukien, rahoittaakseen sairaaloita ja ostaakseen lääkitystä aidsiin. Myös itsenäisyyspäivän juhlallisuudet peruttiin ja säästyneet rahat suunnattiin koleran vastaiseen taisteluun. Terveydenhuolto oli siis Magufulin hallinnon ykkösprioriteetteja.
Presidentti Magufuli oli aiemmin saanut kehuvia kommentteja lännen medialta sekä Soros-rahoitteisilta ajatushautomoilta. Hänen uudistuksiaan ylistettiin ja häntä pidettiin positiivisena esimerkkinä muille Afrikan maille. Tämä kaikki muuttui kuin yhdessä yössä Magufulin väitettyä koronaa "huijaukseksi".
Kun Magufuli valittiin uudestaan virkaansa 2020 lokakuussa, läntiset tahot, jotka olivat vielä aiemmin uutisoineet hänen suosionsa olleen liki yhdeksänkymmentäkuusi prosenttia, ryhtyivätkin nyt syyttämään häntä "vaalivilpistä" ja "opposition tukahduttamisesta" (kuulostaako tutulta, näinhän toimittiin koronakriittisen Aleksandr Lukašenkonkin kohdalla).
Yhtenä viimeisistä toimistaan Yhdysvaltojen ulkoministerinä, Mike "me valehtelimme, me huijasimme, me varastimme" Pompeo asetti Tansanian hallinnon viranomaisille pakotteita. Sanktioita perusteltiin "vaaleissa havaituilla väärinkäytöksillä", mutta todellisuudessa ne asetettiin luultavasti Tansanian kieltäydyttyä noudattamasta globaalia koronalinjaa.
Tansanian Magufuli oli myös liian "Kiina-mielinen" joidenkin makuun. Hänen hallintonsa tuki Kiinaa Hongkongin mellakoiden ja Xinjiangin uiguurien kohtelu-syytösten keskellä ja aikoi pitää Tansanian mukana kiinalaisessa Vyö ja tie-infrastruktuurihankkeessa.
Magufulin kuoltua virkaa tekeväksi presidentiksi nousee hänen varapresidenttinsä Samia Suluhu Hassan, joka on - yllätys, yllätys - hyvissä väleissä Maailman talousfoorumin ja lännen globalistieliitin kanssa.