Sivut

perjantai 16. huhtikuuta 2021

Yhdysvaltojen pakottava Venäjä-politiikka

Aiemmin viikolla uutisoitiin, kuinka Joe Biden oli ehdottanut Vladimir Putinille tapaamista "jossain kolmannessa maassa". Suomi ehti jo tarjoutua isännöimään mahdollista kokousta.

Kuitenkin vain muutamaa päivää myöhemmin Yhdysvallat ilmoitti uusista Venäjään kohdistuvista pakotteista sekä kymmenen venäläisdiplomaatin karkotuksesta.

Syyksi kerrottiin "venäläishakkerien" viime vuonna tekemä kyberisku Yhdysvaltojen valtiollisiin tietojärjestelmiin sekä Venäjän "sekaantuminen presidentinvaaleihin". Mitään todisteita ei tietenkään esitetty.

Valkoisesta talosta kerrottiin heti perään, että Biden on asettamistaan pakotteista huolimatta yhä valmis tapaamiseen. Onko kyse taktikoinnista vai tyhjästä jargonista, jää nähtäväksi. 

Ehkä Yhdysvallat hoiti asian näin, jotta Bidenin ei tarvitse koskaan tavata Putinia? Ulkoministerit Antony Blinken ja Sergei Lavrov tosin tapaavat toisensa toukokuussa Arktisen neuvoston kokouksessa Reykjavikissa.

Kreml pitää laadittuja pakotteita molempien maiden etujen vastaisina ja sanoo vastaavansa niihin. Sotilasliitto Nato on ehättänyt julistamaan tukevansa Bidenin pakotteita. Myös Euroopan unioni on osoittanut solidaarisuutta Yhdysvaltojen päätökselle.

Washington toivoo viimeisimpien sanktioiden vaikuttavan Venäjän bruttokansantuotteeseen, inflaatioon, markkinoihin ja pakottavan Moskovan hyödyntämään varantojaan. Eli maata yritetään köyhdyttää ja kurjistaa melkein Iranin mallin mukaisesti.

Samaan hengenvetoon Yhdysvalloissa todetaan jokseenkin skitsofreenisesti, ettei Washington "halua enempää heikentää maiden välisiä suhteita", vaan Venäjän kanssa halutaan jatkaa "dialogia ja diplomaattista prosessia", "tasaisen ja ennakoitavan suhteen" kehittämiseksi.

Jos unohdetaan diplomaattiset sanankäänteet, Yhdysvaltojen pakotepolitiikka vastaa jo matalan intensiteetin sodankäyntiä. Muutenkin tilanne alkaa muistuttaa hieman kylmän sodan aikaa. Kun mukaan lasketaan vielä Ukrainan kriisi, koossa alkaa olla ainekset vakavalle konfliktille.

Suomessa julkinen keskustelu näistä aiheista huomioi vain lännen näkökulmat, Venäjän ollessa lähtökohtaisesti syypää kaikkeen (esimerkkinä eilinen A-Studio, jonka "asiantuntijavieraina" esiintyivät mm. virolainen vihapuhuja Kristi Raik Viron ulkopoliittisesta instituutista ja Hybridisotakeskuksen propagandisti Hanna Smith). Venäjä suhtautuu hyvin pitkämielisesti Suomen ja Itä-Euroopan traumavaltioiden uhitteluun ja toimintaan lännen kätyreinä.

Summa summarum: Yhdysvallat keksii tarinan vaalivaikuttamisesta, uhkailee, asettaa pakotteita ja ehdottaa sitten, että tavataan ja puhutaan. Kaava kuulostaa jokseenkin tutulta. Mitä Venäjällä tästä kaikesta ajatellaan ja mikä on Kremlin seuraava siirto Bidenin toimien jälkeen?

"Olemme toistuvasti varoittaneet Yhdysvaltoja vihamielisten toimien seurauksista, jotka lisäävät maidemme vastakkainasettelua vaaralliselle tasolle", Venäjän ulkoministeriön tiedottaja Maria Zakharova sanoi torstaina Moskovassa pidetyssä lehdistötilaisuudessa. Vastatoimia on varmasti odotettavissa.