Yhdysvaltojen ja Venäjän ulkoministerit Antony Blinken ja Sergei Lavrov ovat tavanneet ensimmäisen kerran kasvotusten Arktisen neuvoston ministerikokouksessa Reykjavikissa, Islannissa.
Arktisen alueen kokous sopii tapaamispaikaksi jo vertauskuvallisestikin,
sillä suurvaltojen välejä on viime aikoina kuvailtu "jäätäviksi".
Blinken ei ole sentään herättänyt samanlaista kohua kuin Trumpin hallinnon ulkoministeri Mike Pompeo Rovaniemellä pidetyssä kokouksessa kaksi vuotta sitten. Tuolloin Pompeo pöyristytti kokousvieraita kovalla kielenkäytöllään.
Blinken
ja Lavrov totesivat ennen varsinaisia neuvotteluja, että Yhdysvalloilla
ja Venäjällä on erimielisyyksiä, mutta että molempien maiden tulisi
toimia yhdessä asioissa, joissa niiden näkemykset ovat yhteneväiset. Löytyykö sellaisia asioita oikeasti, vai oliko tämä vain ulkopoliittista liirumlaarumia?
Blinken toisti jälleen lännen huolen "Venäjän joukkojen liikehdinnästä Ukrainan rajalla" sekä
vankeudessa olevan "oppositiohahmo" Aleksei Navalnyin suhteen.
Blinkenin mukaan presidentti Biden haluaa kuitenkin "ennustettavissa olevan ja vakaan suhteen" Venäjän kanssa. Maat voisivat toimia yhdessä ainakin "taistelussa koronavirusta ja ilmastonmuutosta vastaan". Myös Iran, Pohjois-Korea ja Afganistan mainittiin.
Blinken
kuitenkin varoitti, että Yhdysvallat on valmis vastaamaan samalla mitalla, mikäli
Venäjä "toimii vihamielisesti sitä tai sen liittolaismaita vastaan". Hybridisodankäynti jatkunee kansainvälisen diplomatian kulissien takana.
Venäjän ulkoministeri Lavrov
puolestaan sanoi, että Venäjä on valmis käymään keskusteluja
Yhdysvaltojen kanssa "mistä tahansa aiheesta, jos keskusteluja käydään
vilpittömästi, faktojen pohjalta ja molemmin puolin kunnioittavasti". Onnistuuko tällainen dialogi Bidenin hallinnon kanssa?
Diplomaattiseen tyyliin Lavrov luonnehti keskusteluaan Blinkenin kanssa "rakentavaksi". Putinin ja Bidenin mahdollisesta huippukokouksesta ei saatu virallista vahvistusta, mutta yllättäen Yhdysvallat aikoo luopua Nord Stream 2 -kaasuputkea rakennuttavaan yhtiöön kohdistuvista pakotteista, joten jonkinasteista liennytystä näyttää olevan ilmassa.
Suomen ulkoministeri Pekka Haavisto tapasi myös Blinkenin keskiviikkona ennen tämänpäiväistä kokousta. Haavisto lobbasi tapaamisessa Suomen "valmiutta isännöidä Yhdysvaltojen ja Venäjän presidenttien huipputapaamista".
Suomesta tuskin tulee kokousisäntää, sillä huhutaan, että mahdollisessa tulevassa kohtaamisessa Bidenin hallinto haluaa välttää yhtymäkohdat edelliskertaan, jolloin Putin tapasi Trumpin Helsingissä. Myös suomalaismedian avoimen vihamielinen asenne Venäjää kohtaan vaikuttaa ehkä siihen, että jokin neutraalimpi maa sopii tapaamisen näyttämöksi myös Putinille.
Reykjavikin kokouksessa Arktisen neuvoston puheenjohtajuus siirtyy Islannilta Venäjälle seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi. Venäjä on maapinta-alaltaan suurin arktinen alue, mutta Yhdysvallat on kasvattanut läsnäoloaan pohjoisessa Nato-vasalliensa avulla. Sulaako jää lännen ja Venäjän väliltä, vai muuttuuko poliittinen säätila yhä hyisemmäksi?
(Lisäys: Kommentoin Arktisen neuvoston asioita tuoreeltaan myös kiinalaiselle Xinhua-uutistoimistolle, lue Roundup: Arctic Council adopts first strategic plan for next 10 years.)