Lännessäkin on ollut pakko myöntää, että puolue on onnistunut tavoitteissaan ja on siksi kansan keskuudessa suositumpi kuin koskaan.
Kommunistipuolueen legitimiteetti nojaa vahvaan talouskasvuun sekä suotuisaan kehitykseen kaikilla yhteiskuntaelämän osa-alueilla. Tavoitteena ollut absoluuttisen köyhyyden poistaminen on edennyt suunnitellusti.
Presidentti Xi Jinping ja hänen hallintonsa ovat pitäneet maan edelläkävijän roolissa myös digitalisaatiossa. Avaruuteenkin kiinalaiset ovat jo edenneet; kolme taikonauttia työskentelee tälläkin hetkellä Kiinan oman avaruusaseman parissa.
Samaan aikaan Kiinan suhde Yhdysvaltoihin on vain heikentynyt. Entinen atlanttinen hypervalta katsoo kateellisena idän suuntaan ja yrittää kaikin tavoin hankaloittaa Kiinan nousua. Nähtäväksi jää, voiko konflikti kiihtyä epäsymmetrisestä hybridisodasta perinteisempään sotilaalliseen yhteenottoon.
Yhdysvaltojen entinen presidentti Donald Trump jatkoi Barack Obaman "pivottia Aasiaan" ja asetti tuntuvia talouspakotteita Kiinalle. Hänen seuraajansa Joe Biden on myös jatkanut nuivaa suhtautumista Aasian suurvaltaan.
Myös Euroopan unioni on ottanut - Washingtonin käskystä? - viime vuosina tiukemman linjan Kiinaa kohtaan. Verukkeena on käytetty propagandistisesti "ihmisoikeusrikkomuksia".
Suhtautuminen Kiinaan kuitenkin vaihtelee euromaissa ja kauppasuhteet voivat nousta tärkeäksi prioriteetiksi. Köyhästä maasta talousmahdiksi kehittynyt Kiina vaikuttaakin nyt houkuttelevalta.
Geopoliittisesti Kiinan asema on vahvistunut. Lännessä on arvioitu, että Pekingin keskeisin väline geopolitiikan ja geoekonomian saralla on Uusi Silkkitie -aloite (Belt and Road Initiative, BRI). Aloitetta on toteutettu vuodesta 2015 alkaen ja se tunnetaan suurista infrastruktuurihankkeista.
Silkkitie on laajenemassa ja uusina elementteinä nousevat esiin "Terveyden Silkkitie", "Digitaalinen Silkkitie" sekä ekologinen "vihreä teknologia". Pohjoisessa uutena avauksena on "Napa-alueiden Silkkitie". Kiina näkee itsensä "lähes arktisena maana" ja haluaa osallistua Arktisen alueen suojeluun ja kehittämiseen.
Lännen rikkaat teollisuusmaat ovat viritelleet vielä kovin epämääräiseltä vaikuttavaa Build Back
Better World -hanketta (B3W) kiinalaisen Silkkitien haastajaksi. Hankkeesta sovittiin Yhdysvaltojen johdolla G7-maiden huippukokouksessa Cornwallissa.
Koronakriisin alussa myös Kiinan kansantasavallan talous notkahti, mutta maa on toipunut yllättävän nopeasti. Työmarkkinoilla on koettu työllisyyden uusi nousu ja reaalipalkat ovat kohonneet. Onkin arvioitu, että talouskasvu on palannut Kiinassa koronakriisiä edeltäneelle tasolle hallituksen elvytystoimien ansiosta.
Presidentti Xi Jinpingin puhe kommunistisen puolueen 100-vuotisjuhlassa sisälsi myös viestin länsivalloille. Kiina suhtautuu myönteisesti "hyödyllisiin ehdotuksiin" ja "rakentavaan kritiikkiin", mutta ei aio hyväksyä "tekopyhää saarnaamista". Xi lupasi kansalaisille myös, ettei mikään vieras valta voi enää "kiusata Kiinaa".
Sovittelevammassa osuudessa Kiinan johtaja totesi, ettei maa omaa "aggressiivisia tai hegemonisia piirteitä". Xin mukaan Kiina aikoo työskennellä yhdessä muiden maiden kanssa "maailmanrauhan turvaamiseksi, maailmanlaajuisen kehityksen edistämiseksi ja kansainvälisen järjestyksen säilyttämiseksi".