Päätös on vastaus Yhdysvaltojen kesäkuun alussa asettamille EU:n vastaisille teräs- ja alumiinitulleille. Suomalainen atlantismin puolestapuhuja, nykyinen Euroopan komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen, kiirehti sanomaan, että "jos amerikkalaiset haluavat parantaa kaupan olosuhteita, he löytävät aina ystävän tältä puolen Atlanttia".
RISS-asiantuntija Holodkov puolestaan huomauttaa, että "kolme miljardia dollaria ei ole vielä suuri summa maailmankaupassa, mutta vaarana on, että kauppasota saattaa eskaloitua. Uudet tuoteryhmät saattavat joutua tullien kohteeksi. On myös tärkeää muistaa, että Washingtonia uhkaa kauppasota kahdelta suunnalta. Yksi Yhdysvaltojen suurimmista kauppakumppaneista on Kiina ja Trump on jo luvannut ottaa käyttöön tulleja kiinalaisille korkean teknologian tuotteille yhteensä 50 miljardin dollarin edestä. Tuoteluettelo julkaistaan kesäkuun puolivälissä. On mahdollista, että Kiina määrää vastatulleja."
Julkisen mielipiteen, kongressin ja Yhdysvaltain hallituksen välillä vallitsee ristiriita Kiinan kauppasodan uhan vuoksi. Vaikka Yhdysvallat hyökkää tulleillaan EU:ta vastaan, on sen pääkohde kuitenkin Kiina. Trumpin hallinnossa jakaudutaan asiassa "kyyhkysiin" ja "haukkoihin". "Kyyhkysiin" kuuluvat esimerkiksi valtiovarainministeri Steven Mnuchin ja "haukkoihin" kansallisen turvallisuuden neuvonantaja John Bolton, kauppaedustaja Robert Lighthizer, kauppaministeri Wilbur Ross ja taloudellinen neuvonantaja Peter Navarro. Kaikki "haukat" ovat kovan linjan Kiina-alarmisteja ja tällä hetkellä vahvasti niskan päällä.
Suomessa Trumpin hallinnon Kiina-kommentteja vastaavia nuivia lausuntoja on antanut ainakin Perussuomalaisten Jussi Halla-aho, jonka mukaan "Kiinalla on materiaalisesti kilpailukykyinen vaihtoehto liberaalille länsimaiselle demokratialle, ja juuri tämä tekee Kiinasta paljon vaarallisemman pelurin kuin Venäjä". Kansallismieliseksi lokeroitu Halla-aho antaa siis itse asiassa tukensa länsimaiselle liberaalidemokratialle, joka on jo tuhonnut kansallisvaltioiden suvereniteetin. Halla-aholle ilmeisesti kelpaa amerikkalainen, Eurooppaa kuristava hegemonia, eikä illiberaaleja vaihtoehtoja ja uusia kumppaneita tarvitse edes harkita? Lausunnon ajoitus ainakin menee yksiin atlanttisten isäntien aikataulujen kanssa: Kiinasta on talouskasvunsa takia tullut Yhdysvaltojen poliittinen sylkykuppi ja tänä vuonna Kiinaa on kritisoitu yhä kovemmin.
Jos EU ja Kiina ovatkin Washingtonin kauppasodan varsinaisia kohteita, RISS-asiantuntija Holodkovin mielestä kauppasota ei palvele myöskään Venäjän intressejä. Hänen mukaansa "kauppasodan tärkein kielteinen vaikutus on uhka globaaleille toimitusketjuille. Nyt tuotteiden valmistus toteutetaan useiden maiden komponenttien avulla. Tämä johtaa väistämättä maailmankaupan heikkenemiseen, maailmantalouden hidastumiseen, tai jopa taantumaan. Tällainen skenaario ei ole toivottava myöskään Venäjälle, koska tällä hetkellä öljyn hinta on voimakkaassa laskussa."
Holodkov näkee asioiden tilassa kuitenkin myös joitakin myönteisiä seurauksia: "Euroopan ja Amerikan talouden vastakkainasettelu, Yhdysvaltojen yritys painostaa Eurooppaa ja se, että eurooppalaiset eivät halua enää noudattaa Yhdysvaltojen politiikkaa, osoittaa, että he voivat ottaa itsenäisen kannan eri kysymyksissä, kuten esimerkiksi Venäjän vastaisten pakotteiden suhteen." Tulevaisuudennäkymiä kuvannee myös juuri riitaisissa tunnelmissa päättynyt G7-kokous, jossa omasta mielestään erehtymätön diilien mestari Trump uhkaili muita ja valitti Yhdysvaltoja "kohdellun epäreilusti". Kestääkö länsimainen liberaali järjestys nykyisen eripuran?