Sivut

tiistai 16. lokakuuta 2018

Moskovan ja Konstantinopolin kiista Ukrainasta

Moskovan ja koko Venäjän Patriarkka Kirill
Venäjän ortodoksisen kirkon Pyhä Synodi kokoontui 15. lokakuuta 2018 ensimmäistä kertaa historiassaan Minskissä, Valko-Venäjällä.

Synodi käsitteli Konstantinopolin ekumeenisen patriarkaatin 11. lokakuuta tekemää päätöstä myöntää autokefalia Ukrainan skismaattisille kirkoille, jotka eivät ole kanonisessa yhteydessä Ukrainassa toimivan Moskovan patriarkaatin kanssa. Tämän päätöksen seurauksena Venäjän ortodoksinen kirkko totesi mahdottomaksi jatkaa ehtoollisyhteyttä ekumeenisen patriarkaatin kanssa.

Välit ovat siis poikki. Tilanne uhkaa hajottaa ortodoksisen maailman yhtenäisyyden. Ekumeenisen patriarkaatin päätöstä on kritisoitu muiden patriarkaattien taholta. Päätöksen taustasyyt ovat kaikesta huolimatta pitkälti poliittisia: kyseessä on Ukrainan presidentti Porošenkon pyrkimys lyödä yhä lisää kiilaa Ukrainan ja Venäjän välille. Länsi on myös epäilemättä mielissään ekumeenisen patriarkaatin toimista. "Hajoita ja hallitse"-masinointi näkyy kaikessa selvästi.

Suomen ortodoksinen kirkko kuuluu Konstantinopolin alaisuuteen, ja sekin antoi aiheesta lausunnon. Ekumeenisen patriarkaatin päätöstä ei kritisoida, vaan Suomen kirkko pitää ainoastaan Venäjän päätöstä ehtoollisyhteyden katkaisemisesta "yksipuolisena, surullisena ja valitettavana". Ekumeenisen patriarkaatin toimia tarkkailleet voisivat pitää myös Konstantinopolin päätöstä omavaltaisena ja harkitsemattomana.

"Venäjän ortodoksisen kirkon silmissä kaikki nämä [Konstantinopolin] päätökset ovat laittomia ja kanonisessa mielessä merkityksettömiä", Moskovan patriarkaatin ulkosuhteista vastaava metropoliitta Ilarion sanoi maanantai-iltana uutistoimisto Tassille kertoessaan synodin päätöksestä. Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov puolestaan on nimittänyt Konstantinopolin toimia "Yhdysvaltain tukemiksi provokaatioiksi".

Näin siis alkujaan poliittinen kriisi lännen miehittämän Ukrainan ja Venäjän välillä on, kuten jo aiemmin syyskuussa kirjoitin, kirkollistunut. Ukrainan osittainen repiminen irti Venäjän kirkosta on jälleen uusi geopoliittinen provokaatio, jonka Konstantinopoli hyväksyi, mutta Moskova ymmärrettävästi ei. Ukrainan alue on osa historiallista venäläistä maailmaa. Moskovan patriarkka Kirill sanoi viikonloppuna televisio-ohjelmassaan, että "venäläinen maailma" on lännen johtaman hyökkäyksen alla.

Moskovan patriarkaattiin kuuluva Ukrainan ortodoksikirkko tulee varmasti kokemaan vaikeuksia. Presidentti Porošenkon tukema "Kiovan patriarkaatin" päämies, itsensä patriarkaksi kohottanut Mikhailo "Filaret" Denisenko on puhunut jo kirkkojen, luostarien ja muun omaisuuden pakkolunastamisesta. Ukrainan venäläiset ovat vannoneet puolustavansa kanonista kirkkoa. Myös Putinin lehdistöpäällikkö Dimitri Peskov on sanonut, että Venäjä puolustaa uskoviaan, jos asiat saavat "ikävän ja väkivaltaisen käänteen".