Sivut

tiistai 4. joulukuuta 2018

Ranskan mielenosoitukset

Ranskan mielenosoitukset, jotka alkoivat kaksi viikkoa sitten, kasvavat ja muuttuvat yhä väkivaltaisemmiksi. Viime lauantaina noin 120 0000 ihmistä osallistui mielenosoituksiin eri puolilla maata.

Niin kutsuttu keltaliivien liike on yhdistänyt ihmisiä niin oikealta kuin vasemmaltakin; eräiden kommentoijien mukaan kyseessä on jälleen uusi osoitus eurooppalaisesta populismista. On vielä varhaista sanoa, mikä tai kuka on todellinen organisoija kaiken tämän takana. Mielenosoittajat organisoituvat netin välityksellä, eikä keltaliiveillä ole tietääkseni virallista johtajaa.

Mediassa on väitetty, että mielenosoitukset saivat alkunsa polttoaineveron korotuksesta, mutta liikehdintä näyttää johtuvan yleisestä tyytymättömyydestä asioiden tilaan; Macronin leikkauspolitiikka ei miellytä ranskalaisia. Mielenosoituksissa on vaadittu muun muassa korotusta minimipalkkaan ja eläkkeisiin. Myös Ranskan asumiskustannukset puhuttavat. Presidentti Macron palasi sunnuntaina Argentiinan G20-kokouksesta vain joutuakseen pitämään hätäkokouksen maan turvallisuudesta. Hallitus ei ole sulkenut pois mahdollisuutta julistaa maahan hätätila.

Myös ensihoitajat ja opiskelijat ovat liittyneet keltaliiveihin. Ensihoitajat ovat osoittaneet mieltään työolosuhteistaan tukkimalla ambulansseilla sillan, joka johtaa maan kansalliskokouksen eli parlamentin alahuoneen rakennukselle. Opiskelijat taas vastustavat koulutusuudistuksia ja ovat estäneet pääsyn kymmeniin lukioihin. Mielenosoittajat ovat tukkineet katuja ja bensa-asemia eri puolilla maata. Kuljetusalan liitot ovat kertoneet tehneensä kahden viime viikon aikana 400 miljoonan euron tappiot. Monilta bensa-asemilta on loppunut polttoaine mielenosoittajien tekemien sulkujen takia. Väkivaltaisuuksien vuoksi Pariisin suurimmat tavaratalot ja metroasemat ovat olleet suljettuina.

Se, että mielenosoittajat ryhtyivät käyttämään keltaisia huomioliivejä (gilets jaunes), tuo mieleen järjestetyt "värivallankumoukset", joissa oli tosin takana Yhdysvaltojen ja ylikansallisen eliitin intressit. Nyt "arabikevät" on saavuttanut Euroopan ja Ranskan, mutta tyytymättömyyden syynä näyttäisikin olevan uusliberalismi. Keltaliivien käyttöä on perusteltu sillä, että se helpottaa tunnistamaan ihmiset, jotka ovat mielenosoituksissa samalla puolella. Liivit ovat myös halpoja (hinta taitaa olla Ranskassa noin 65 senttiä kappale) ja niitä on helppo hankkia. Mutta on selvää, että tällä kertaa joku ei pidä Macronista tai hänen edustamastaan politiikasta.

Mielenosoitukset alkoivat virallisen narratiivin mukaan polttoaineveron korotuksesta, mutta koskevat nyt myös presidentti Macronin valtaa. Mielipidemittausten mukaan jopa 70–80 prosenttia ranskalaisista tukee mielenosoittajia. Ilmeisesti taustalla on tyytymättömyys siihen, että Sarkozyn ja Hollanden presidenttikausien jälkeenkin sama kurjistava, uusliberaali talouspolitiikka sai jatkoa. Talouseliitti nosti valtaan entisen Rothschild-pankkiirin "vaihtoehtona" vanhojen puolueiden ehdokkaille ja valtamedia puski hänet suuren yleisön tietoisuuteen ja presidentiksi asti. Macron vain osoittautui vieläkin liberaalimmaksi kuin edeltäjänsä Sarkozy ja Hollande; hän on myös kansalaisten mielestä heitä etäisempi ja ylimielisempi hahmo. Macron on ollut vallassa vasta 18 kuukautta, ja on jo nyt äärimmäisen epäsuosittu.

Keltaliivien mielenosoitukset ovat osoitus siitä, että "tavallisen kansan" ja liberaalin eliitin ajaman globalismin välinen ristiriita on yhteensovittamaton. Macron edustaa ihmisille ylikansallisia pääomapiirejä, poliittista korrektiutta, oikeistolaista talouspolitiikkaa, perinteisen ranskalaisen identiteetin ylenkatsomista, maahanmuuttoa, avoimia rajoja, korkeampia hintoja, kosmopoliittisuutta.

Jakaantuuko Ranska, Eurooppa ja koko maailma nyt kansallisiin ja globalistisiin voimiin? Nyt olisi radikaalin vasemmiston ja oikeiston aika yhdistyä ja muodostaa uusi synteesi, joka edustaisi todellista vastavoimaa vanhalle eliitille. Lähteekö uudenlainen vallankumous liikkeelle Ranskasta?