 |
| Pompeo ja Trump |
Näyttää siltä, että neokonservatiivien valta jatkuu Trumpin esittäessä symbolista johtajaa. Tällä kertaa Pompeo on selittänyt diplomaateille Brysselissä, kuinka Trumpin hallinto pyrkii luomaan "uuden liberaalin maailmanjärjestyksen", jonka on tarkoitus vastustaa Venäjää, Kiinaa ja Irania.
Trumpin "Amerikka ensin" alkaa taantua yhä vahvemmin Bushin perheen presidenttikausien retoriikaksi. Pompeon mukaan Trump ei ole luovuttamassa Yhdysvaltojen "globaalista johtajuutta" kenellekään, vaan pyrkii uudelleenmuotoilemaan toisen maailmansodan jälkeisten valtioiden keskinäistä riippuvuusjärjestelmää. "Haluamme ystäviemme auttavan meitä", Pompeo anelee. Yhdysvallat toivoo eurooppalaisilta vasalleiltaan tukea muun muassa "Venäjän painostamisessa".
"Venäjä loukkaa länsimaisia arvojamme, on kukistanut opposition äänen ja käyttänyt hermokaasua vieraan maan maaperällä. Lisäksi Venäjä on rikkonut INF-sopimusta vuosien ajan", Pompeo väittää. "Venäjän kehittämät uudet ohjukset rikkovat 500–5500 kilometrin kantomatkan ohjusten kieltoa", Pompeo jatkaa. Myös "pahat toimijat", Kiina ja Iran, ovat Pompeon mielestä käyttäneet hyväksi "johtajuuden puutetta", jota Trumpin hallinto nyt taas tarjoaa.
Pompeon mielestä Trumpin tarkoitus ei ole hajottaa liberaalia maailmanjärjestystä, vaan uudelleenkirjoittaa "nykyiset kansainväliset sopimukset" ja uudelleenarvioida "kansainvälisten yhteisöjen toimintaa"; esimerkeiksi hän nostaa YK:n ja Euroopan unionin, joiden toimia Pompeo ei erityisemmin pidä arvossa. Sauli Niinistö ja muut kotimaiset atlantistit ovat varmasti mielissään siitä, että Pompeon mielestä Euroopan maiden tulee pysytellä Washingtonin talutusnuorassa kuin Lennu-koira ikään.
Tosiasiassa Yhdysvallat kamppailee sopeutuakseen siihen, että sen asema maailmassa on heikkenemässä. Unipolaarinen hetki on jo ohi, amerikkalainen poikkeuksellisuus samaten. Valtaeliitti valtiokoneiston ja sotateollisen kompleksin takana ei kuitenkaan pidä ajatuksesta, että se joutuisi jakamaan poliittista ja taloudellista valtaansa uusien toimijoiden kanssa.
Haasteellisessa muutosvaiheessa tehdään se, mitä parhaiten osataan: takerrutaan vanhaan ja yritetään saada eloa "liberaaliin järjestykseen" vastustamalla esimerkiksi Kiinaa ja Irania. Venäjäkin on edelleen hyvä vihollinen, joten Trumpin keskustelut Putinin kanssa voidaan unohtaa. Aiemmista virheistä ei edelleenkään oteta opiksi, vaan samoja keinoja pyritään toistamaan uudessa tilanteessa ilmeisesti toivoen, että "tällä kertaa kaikki menisi toisin".