Sivut

tiistai 16. huhtikuuta 2019

Notre Damen tuho, lännen perikadon enne?

Pariisin keskustassa, Seine-joen Citén saarella sijaitseva Notre Damen katedraali paloi eilen illalla. Kirkon keskustorni romahti ja kattorakenteet tuhoutuivat. 850 vuotta eurooppalaista historiaa paloi savuna ilmaan.

Viranomaiset epäilevät, että tulipalo liittyy kirkon katolla tehtyihin remonttitöihin. Pariisin syyttäjänvirasto on sanonut, että paloa tutkitaan onnettomuutena. Tuhopolttoa tai terrorismiin liittyviä motiiveja ei toistaiseksi epäillä palon syyksi, vaikka sellaisestakin on eri tahoilla spekuloitu.

Ikonisen maamerkin tuhoutuminen on noteerattu maailmanlaajuisesti. Kuitenkin Ranskassa on tuhottu, poltettu ja vandalisoitu kirkkoja jo vuosien ajan, mutta Macronia ja muita Eurafrikan kansojen sulatusuunia rakentavia globalisteja tämä ei ole erityisemmin haitannut. Notre Damen tuhoutuminen symboloi hyvin aikamme antikristillistä henkeä ja länsimaiden aatteellista ja kulttuurista perikatoa.

Notre Dame kuuluu Ranskan valtiolle, joka on ollut nihkeä tämän goottilaisen mestariteoksen restauroimisen suhteen. Vesirännien hirviökoristeisia syöksijöitä on korjattu jo surkeilla muoviputkilla. Kivinen reunakaide on korvattu puisella ja pienoistorni on tuettu hätäisesti rakennetulla tuella. Sekulaarissa Ranskassa katedraalin on annettu rapistua kaikessa rauhassa, ja vasta viime vuonna valtio myönsi kaksi miljoonaa euroa katedraalin tornin kunnostamiseen. Eilen illalla tuo torni paloi maan tasalle, joten se siitä sitten.

Koko katedraalin restaurointityö maksaisi asiantuntijoiden mukaan ainakin noin 150 miljoonaa euroa. Katedraalin ylläpitäjät ja Ranskan valtio ovat jo aiemmin riidelleet Notre Damen kunnostustöiden vuoksi. Ranskan valtio on tienannut katedraalissa vierailevien miljoonien turistien ansiosta ainakin neljä miljoonaa euroa vuosittain, mutta restaurointiin ei ole tähän asti myönnetty kuin vaivaiset kaksi miljoonaa.

Notre Dame on selvinnyt enimmäkseen lahjoitusten ansiosta. Niillä on maksettu seitsemänkymmenen katedraalin työntekijän palkat, jotka ovat huolehtineet paitsi turistien vierailusta, myös järjestäneet katedraalissa kahdeksan messua päivässä. Rakennus on lisäksi YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestön Unescon maailmanperintökohde, mutta tälläkään ei näytä olevan suurta merkitystä. Ehkä tilalle voisi rakentaa hotellin, kasinon tai vaikkapa moskeijan?

Nyt Macronin hallinto on ehdottanut, että restaurointia varten kerätään kolehti kaikilta halukkailta, mutta erityisesti varakkailta filantroopeilta. Eli käytännössä valtiolle kuuluva työ yksityistetään. Ranskalaiset miljonäärit ovat sentään luvanneet osallistua Notre Damen kunnostustyön kuluihin; aika näyttää, onnistuuko restaurointi.

Englantilainen Craig Murray totesi aiheesta kirjoittaessaan, että "Ranska on maa, joka on kuluttanut satoja miljardeja euroja joukkotuhoaseisiin ja satoja miljardeja euroja muihin sotilaallisiin voimavaroihin. Ranskalla on teknologinen kyky tuhota Pariisin kokoinen kaupunki muutamassa minuutissa, mutta sillä ei ole kykyä estää yhtä Ranskan hienoimmista rakennuksista tuhoutumasta tulipalossa".