Maailman talousfoorumissakin tämänvuotinen teema käsitteli suurelta osin ilmastonmuutosta. Yksityiskoneillaan Sveitsin Davosiin lentäneet rahavallan edustajat, yrittäjät ja poliitikot keskustelivat siitä, "miten planeettamme voidaan pelastaa". Valtamedia levitti jälleen ruotsalaisen ilmastomaskotti Greta Thunbergin yrmeää alarmismia.
Myös suomalaiset poliitikot demareista perussuomalaisiin ovat hyväksyneet globalistien ilmastoagendan suuntaviivat. Pääministeri Sanna Marin hehkutti Davosin oppia ja myös perussuomalaiset puheenjohtajansa Jussi Halla-ahon suulla myöntävät nyt "ilmaston lämpenemisen ja ihmisen osuuden siihen".
F. William Engdahlin mielestä ilmastopolitiikan varjolla valmistellaan massiivista globaalia varallisuudensiirtoa, josta vain kourallinen ihmisiä tulee hyötymään. Tähän "yhden prosentin" pieneen eliittiin kuuluvat maailman suurimmat pääomasijoittajat ja keskuspankkiirit. Yllättäen ilmastonmuutos on sisällytetty myös keskuspankkitoiminnan "ydinvastuualueisiin".
Englannin pankin väistyvä johtaja Mike Carney, joka jatkaa "ilmastoasiantuntijana" Boris Johnsonin hallitukselle, on pelotellut ihmisiä sään ääri-ilmiöillä: merenpinnan nousulla, paahtavalla kuumuudella ja kuivuudella, joka tulee vaikuttamaan 760 miljoonan ihmisen elämään ja aiheuttaa vakavia ongelmia elintarvikehuollolle. Carney on myös uhkaillut, että "yritykset, jotka ignoroivat ilmastokriisin, ajautuvat konkurssiin".
Seitsemän tuhannen miljardin dollarin sijoitusvarallisuutta hallinnoiva Blackrock pitää ilmastonmuutoksen tuomia riskejä haasteena koko rahoitusjärjestelmälle. Blackrockin pääjohtaja Larry Fink kirjoittaa vuotuisessa kirjeessään maailman toimitusjohtajille, että finanssiala on "perustavanlaatuisen muutoksen kynnyksellä". Uusi suuri huijaus on käynnissä, mutta se markkinoidaan massoille ekoestetiikalla ja kestävällä kehityksellä.
Blackrock ja sen rahastot ovat osallisina myös useissa suomalaisissa pörssiyhtiöissä, joten Suomi ei jää syrjään tässä murroksessa. Fink mainitsee kaupunkien infrastruktuuripanostukset ja 30-vuotiset asuntolainat esimerkkeinä sijoituskohteista, joiden arvon määrittäminen vaikeutuu "ilmastonmuutoksen riskien" seurauksena. Myös inflaatiota ja korkomarkkinoiden suuntaa on vaikea ennustaa.
Wall Streetin uuden vuosikymmenen motto on muuttunut muotoon "Green is Good" (vihreys on hyvästä). Finanssimaailma "vihertyy", mutta mikä on todellinen tavoite ilmastoagendan taustalla, kysyy skeptinen Engdahl. Samat suuryritykset, jotka repivät voittoja luontoa tuhoavasta kaivostoiminnasta ja öljynporauksesta, päättävät nyt myös siitä, kuka saa hyödyn "vihreistä bondeista" ja muista innovaatioista.
Vuonna 2010 YK:n hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin työryhmän päällikkö Ottmar Edenhofer sanoi haastattelussa, että "maailman varallisuus tullaan uudelleenjakamaan ilmastopolitiikan avulla". Tämä tarkoittaa dramaattista laskua tavallisen ihmisen elintasoon. Mitä muita muutoksia tämä "globaalihallinnon" lujittaminen onnistuessaan tuokaan vielä tullessaan?