 |
| Biden ja Harris |
Yhdysvaltojen vaalisirkus lähestyy loppuaan. Mieleen tuli Venezuela, jossa "virkaa tekeväksi presidentiksi" valittiin länsimaiden huutoäänestyksellä Juan Guaidó, istuvan presidentin Nicólas Maduron kampeamiseksi vallasta.
Amerikka-johtoinen vallankaappaus ei mennyt Venezuelassa läpi, mutta Donald Trumpin kohdalla saatetaan onnistuakin, ellei vaaleista sitten tule toisinto Bushin ja Goren vuoden 2000 tiukasta äänikamppailusta. Eiköhän asiaan saada selvyys lähiaikoina.
Euromaat ovat jo onnitelleet Joe Bideniä amerikkalaismedian julistettua hänet vaalivoittajaksi ja Yhdysvaltojen 46. presidentiksi. Myös Suomen johto Sauli Niinistöä ja Sanna Marinia myöten on toiminut samoin. Niinistön amerikkalaismielisyys on tunnettua, mutta myös pääministeri Marin odottaa omien sanojensa mukaan innolla "transatlanttista yhteistyötä" Bidenin hallinnon kanssa.
Israelin opportunistinen pääministeri Benjamin Netanjahu lähetti kiitosviestin Trumpille kuluneista vuosista, mutta onnitteli ja toivotti tervetulleeksi Yhdysvaltojen johtoon neljäkymmentä vuotta tunteneensa Bidenin, joka on myös "suuri Israelin ystävä". Jotkut asiat eivät siis Washingtonissa muutu, oli näennäisesti vallassa kuka hyvänsä.
Kaikki maat eivät ole vielä onnitelleet Bideniä. Kiinan Xi Jinping, jota Biden on vaalikampanjansa aikana kutsunut jopa "roistoksi", ei ole ollut Amerikkaan yhteydessä, kuten ei myöskään Venäjän Vladimir Putin, eivätkä saudimonarkit. Puolan ja Unkarin konservatiivijohtajat ovat onnitelleet Bideniä, mutta selvästi vastentahtoisesti. Myös Meksikon presidentti Andres Manuel López Obrador on ilmoittanut onnittelevansa voittajaa vasta sitten, kun vireillä olevat oikeusjutut on saatu päätökseen.
Virossa Ekre-puoluetta edustavan sisäministeri Mart Helmen ja hänen poikansa, valtiovarainministeri Martin Helmen kommentit ovat herättäneet tyrmistystä, kertoo Viron yleisradioyhtiö.
Martin Helmen mukaan presidentinvaalit olisivat olleet "selvästi
vilpilliset". Sisäministeri Mart Helmen mukaan "syvä valtio" on sekaantunut ääntenlaskentaan. Viron pääministeri sekä ulkoministeri ovat
säikähtäneinä selittäneet, etteivät parivaljakon väitteet edusta maan virallista linjaa. Tänään Mart Helme on jo ilmoittanut eroavansa tehtävästään.
Koronaviruskin unohdettiin Amerikassa hetkeksi. Uutiskanavien mukaan kadut ovat täyttyneet Bidenin voittoa juhlivista ihmisjoukoista. Viimeinkin Yhdysvalloissa voidaan taas hengittää vapaasti, ilmeisen puolueelliset toimittajat kertovat. Jotkut skeptikot ovatkin esittäneet, että jos Biden voittaa vaalit, koko koronavirus katoaa salaperäisesti. Jos taas Trump voittaa, koronakriisiä pitkitetään jopa neljän tulevan vuoden ajan.
Bidenin agendassa ilmoitetaan, että koronaviruksen voittaminen on etusijalla. Koko maan kattavasta testauksesta ja maskisuosituksesta on ollut puhetta. Samoin Biden ilmoittaa keskittyvänsä rodulliseen tasa-arvoon sekä ilmastonmuutokseen. Ihmisoikeus- ja ilmastojargoni varmasti hivelee liberaalien ja punavihreiden korvia, vaikkei mitään konkreettista tehtäisikään. Pariisin ilmastosopimukseenkin Bidenin Yhdysvallat palaisi, mutta tuskinpa sitäkään erityisemmin noudatettaisiin.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa Biden kuulostaa jo ottaneen oppia republikaanien Dick Cheneyltä ja muilta Bushin ajan neokonservatiiveilta, jotka ovat hänen valintaansa tukeneet. Biden lupaa palauttaa Yhdysvaltojen "johtajuuden" ja vastakohtana Trumpille, joka on kutsunut Natoa "aikansa eläneeksi", Biden aikoo vahvistaa sotilasliittoa. Kun Bideniltä kysyttiin vaalikampanjan aikana, kenet maailmanjohtajista hän tapaisi ensimmäisenä, Biden ilmoitti kutsuvansa kokoon Naton johtoportaan ja tekevänsä selväksi, että "Yhdysvallat on palannut".
Bidenin presidenttiys voi olla helpotus Trumpin twiitteihin, möläytyksiin ja arvaamattomuuteen kyllästyneille, mutta se ei välttämättä ole mikään maailman tilaa vakauttava tekijä. Biden haluaa koota yhteen "demokratioiden liiton", joka panee Kiinan ja Venäjän lujille. Retoriikka tuo mieleen ajan, jolloin Yhdysvallat muodosti "halukkaiden koalition" Irakin sotaa varten. Myös sodankäynti Assadia vastaan Syyriassa tulee kiihtymään, mikäli Bidenin mandaatti virallisesti vahvistetaan. Joukkoja tuskin vedetään kotiin mistään maailman kolkasta.
Veteraanipoliitikko Bidenin valinta presidentiksi on Amerikan syvän valtion vastaisku ja voitto länttä hallitsevalle eliitille. "Koko kansan presidentti" Biden yhdistää demokraattien ja republikaanien sotahaukat taakseen. Myös Euroopan maiden vasalliasema tulee taas korostumaan ja Naton nimissä vastustajia ryhdytään painostamaan entistä kovemmin. Maailmanpolitiikan turbulenssi lisääntyy, vaikka "transatlanttisen yhteistyön kulta-aikaan" ei Sauli Niinistön harmiksi olisikaan enää paluuta.
Pahoin pelkään, että Bidenin (tai Kamala Harrisin) hallinto johtaa länsiliittouman sotaan Venäjää vastaan. Ilman Trumpia tämä olisi voinut jo tapahtua. Kukin voi miettiä, mikä on Suomen rooli tässä kuviossa. Viime vuosina suomalaisiin on amerikkalaista hegemoniaa tukevan valtamedian välityksellä iskostettu päivittäin Venäjä-vastaisuutta. Hävittäjähankintojen mukana Suomi saa käyttöönsä amerikkalaisen risteilyohjuksen, jonka kantama on tuhat kilometriä. Kaikki tämä tähtää tulevaan yhteenottoon.
Amerikkalainen establismentti haluaa palata interventionistiseen politiikkaan sekä vahvistaa sotilaallista valta-asemaansa, jota Donald Trump on neljän vuoden ajan heidän mielestään murentanut. Bidenin näkemys ulkopolitiikasta viittaa siihen, että hänen hallintonsa palaisi vähintään Obaman tyyliin, mitä tulee sotilaallisiin toimiin ulkomailla. Maailma halutaan pelastaa yksi sateenkaaren värinen tappajalennokki kerrallaan, mutta mitä Euraasian vallat Bidenille vastaavat?