 |
| Ebrahim Raisi |
Tyypillisesti länsimaissa toimittajat, politiikan kommentoijat ja erilaiset järjestöt on jo valjastettu "äärikonservatiiviksi" kutsutun Raisin vastaiseen lokakampanjaan.
Lännen globalistien agendaa ajava, tuomioissaan kovin valikoiva "ihmisoikeusjärjestö" Amnesty vaatii tutkimusta Raisia vastaan, liittyen poliittisille vangeille langetettuihin kuolemanrangaistuksiin 80-luvulla.
Tekopyhyyden huipuksi Yhdysvallat on kommentoinut Iranin vaaleja, väittäen, että "iranilaisilta evättiin vapaat ja reilut presidentinvaalit". Yhdysvaltojen omien presidentinvaalien epäselvyydet ovat vielä tuoreessa muistissa, joten Bidenin hallinnon lausunnolla ei ole kovin suurta arvoa saati uskottavuutta.
Iranin poliittista järjestelmää arvostellaan liberaalissa lännessä "sortavaksi" ja "epädemokraattiseksi", mutta sen yhdistelmä edustuksellista demokratiaa ja teokratiaa pohjautuu enemmän Platonin ajatuksiin kuin lännen oma, kapitalistisen talouseliitin hallitsema lumedemokratia.
Ajatollah Khomeini, islamilaisen tasavallan perustaja ja ensimmäinen korkein hengellinen johtaja syöksi lännen tukeman korruptoituneen šaahin vallasta ja muovasi Iranin nykyisen poliittisen maiseman. Khomeini sai inspiraationsa islamilaisesta mystiikasta sekä Platonin ihannevaltion "filosofikuninkaasta".
Iranissa tärkein vallankäyttäjä ei ole presidentti, vaan maan korkein hengellinen johtaja. Viran nykyinen haltija, ajatollah Khamenei, täyttää kesällä jo 82 vuotta ja 60-vuotiaasta Raisista voi vielä hyvinkin tulla Khamenein seuraaja tähän vaativaan tehtävään.
Uuden
presidentin hallinnon odotetaan kiinnittävän huomiota taloudelliseen
omavaraisuuteen sekä kahdenvälisiin suhteisiin Iranin naapureiden ja
muiden kehittyvien maiden kanssa. Moninapaisen maailman johtajat, kuten
Venäjän presidentti Vladimir Putin, ovat jo onnitelleet Raisia
vaalivoitosta.