Hän esittää huomautuksensa saksalaisessa Die Zeit-lehdessä julkaistussa kirjoituksessaan Neuvostoliiton Natsi-Saksaa vastaan käymän sodan 80-vuotispäivän kunniaksi.
Venäjä on pyrkinyt kehittämään suhteitaan eurooppalaisiin, mutta Pohjois-Atlantin liiton laajentuminen itään on johtanut keskinäisen epäluottamuksen nopeaan lisääntymiseen Euroopassa, Putin sanoo.
Hän toteaa, että vuodesta 1999 lähtien Natoon on liittynyt neljätoista uutta maata, mukaan lukien entiset Neuvostoliiton tasavallat.
Putin kutsuu tätä "uhkavaatimukseksi", jossa monien maiden on pitänyt valita olevansa joko kollektiivisen lännen tai Venäjän puolella.
Putinin mukaan tämä aggressiivinen politiikka johti muun muassa "vuoden 2014 tragediaan Ukrainassa", jossa Yhdysvallat järjesti maata sisäisesti hajottavan vallanvaihdon, jonka euromaat hyväksyivät.
"Suur-Euroopan koko sodanjälkeinen historia vahvistaa, että yhteisen maanosamme vauraus ja turvallisuus on mahdollista vain kaikkien maiden, mukaan lukien Venäjän, yhteisillä ponnisteluilla", hän kirjoittaa.
Putin oli toivonut, että kylmän sodan päättyminen olisi ollut eurooppalaisten ja venäläisten yhteinen voitto. Hän viittaa jälleen ranskalaisen Charles de Gaullen unelmaan yhdestä eurovenäläisestä mantereesta, joka ylettyisi kulttuurisesti "Lissabonista Vladivostokiin".
Putin korostaa, että Venäjällä on "erottamaton kulttuurinen ja historiallinen yhteys Eurooppaan". Tällaisia lausuntoja ei Suomessa noteerata, sillä ne eivät sovi amerikkalaislähtöiseen, Venäjän-vastaiseen narratiiviin, jossa Kreml punoo vain juonia Euroopan tuhoamiseksi.
"Olemme avoimia rehelliselle ja rakentavalle vuorovaikutukselle. Tämän vahvistaa esityksemme yhteistyö- ja turvallisuusalueesta, joka ylettyisi Atlantilta Tyynellemerelle ja käsittäisi erilaisia integraatiomuotoja, mukaan lukien Euroopan unionin ja Euraasian talousunionin", Putin toistaa ajatustaan Euroopan ja Venäjän liitosta, jota hän on julkituonut eri foorumeilla koko presidenttinä olonsa ajan.