Sivut

torstai 15. heinäkuuta 2021

Jääkö itään avautuva Unkari lännen rautaesiripun taakse?

Budapest, Unkari
"Nato ja Euroopan unioni ovat käynnistäneet koordinoidun poliittisen hyökkäyksen Unkaria vastaan lopettaakseen yhteistyömme Kiinan ja Venäjän kanssa", väittää Magyar Békekör -rauhanjärjestöä edustava Simó Endre

Amerikka-johtoinen länsiliittouma haluaa, että Unkari irtisanoo Venäjän kanssa tehdyn sopimuksen Paksin ydinvoimalan laajentamisesta ja Kiinan kanssa tehdyn sopimuksen Belgradin ja Budapestin välisen rautatielinjan rakentamisesta sekä Fudanin yliopiston perustamisesta Unkariin.

Pohjois-Atlantin liitto, jonka jäsen Unkari on, vaatii Budapestia katkaisemaan yhteydet itään ja alistumaan täysin lännen tahtoon. Hyökkäys Unkarin suvereeniutta kohtaan toteutetaan, kuinkas muuten, "demokratian puolustamisen" varjolla. EU:n ja Naton silmäätekevät väittävät olevansa huolissaan "vapauksien ja ihmisoikeuksien kohtalosta Unkarissa".

Kuten millä tahansa maalla, Unkarillakin on omat sisäiset ongelmansa, mutta syy ei Endren mielestä löydy idän kanssa rakennettavista suhteista ja yhteistyöstä, jotka perustuvat molemminpuoliseen hyötyyn. Länsimaat pelkäävät, että Unkarin esimerkki voisi houkutella muitakin, varsinkin kun käy ilmi, että avautuminen idän suuntaan tuo vain lisää kansallisia etuja.

Länttä hallitseva eliitti valittaa, ettei Unkarin valtiovalta käännytä kansaa venäläisiä ja kiinalaisia vastaan, kuten puolalaiset, tšekit, romanialaiset ja baltit tekevät. Muutenkaan Budapest ei toteuta lännen narratiivia täysimittaisesti, saati tottele sokeasti EU:n direktiivejä, kuten esimerkiksi Suomi tekee. Maa tilasi ensimmäisenä euromaana koronarokotteita Kiinasta ja Venäjältä, eikä ulkopolitiikkakaan ole kollektiivisen lännen intresseille alisteista.

"He valittavat, että olemme valmiita palauttamaan diplomaattiset suhteet Syyriaan. Ennen kaikkea he valittavat, että me vastustamme veto-oikeudellamme Ukrainan liittymistä Natoon. Samalla kun he pelkäävät demokratiaa Unkarissa, he solmivat sopimuksen natsien kanssa Ukrainassa", Endre vertailee.

Mitään kritiikkiä ei ole lännessä kohdannut 1. heinäkuuta hyväksytty laki, joka jakaa Ukrainan alempi- ja ylempiarvoisiin etnisiin ryhmiin ja joka toimii oikeusperustana sellaisten kansallisten ryhmien oikeuksien riistämiselle, jotka on julistettu muiksi kuin alkuperäiskansoiksi. Lain mukaan unkarilaisia, ruthenialaisia, venäläisiä, puolalaisia, romanialaisia ja monia muita Ukrainan vähemmistöjä ei enää pidetä alkuperäisväestöön kuuluvina ryhminä.

"Jos Naton todellinen tavoite olisi suojella vapauksia ja ihmisoikeuksia, se ei tukisi Ukrainaa, joka on murskaamassa nämä aatteet", Endre sanoo. Mutta koska todellinen tavoite on vain Ukrainan käyttäminen Venäjää vastaan, Yhdysvaltojen johtama sotilasliitto kääntää selkänsä omiksi julistamilleen arvoille ja yhdistyy ukrainalaisten ääriainesten kanssa voimapolitiikan hengessä, jossa Venäjän-vastainen tarkoitus pyhittää keinot.

"Se ei ainoastaan altista Ukrainassa asuvia unkarilaisia julmuuksille, vaan vaarantaa myös Unkarin rauhan ja turvallisuuden Ukrainan uudelleenvarustelulla, yhteisillä sotaharjoituksilla ja Krimin ympärillä tapahtuvilla provokaatioilla", Endre katsoo.

Unkarin rauhanyhteisön opin mukaan Unkarin on elettävä rauhassa ja hyvissä suhteissa sekä itään että länteen. "Pidämme epäilyttävänä sellaista liittolaista, joka ei tue, vaan pidättelee meitä tässä kansakuntamme selviytymisen kannalta tärkeässä kohtalonkysymyksessä", unkarilainen rauhanaktivisti kirjoittaa.

"Unkarin rauhanyhteisö julistaa kansojen ystävyyttä ja rauhanomaista rinnakkaiseloa. Haluamme tasavertaista, toisiaan kunnioittavaa ja molempia osapuolia hyödyttävää yhteistyötä idän kanssa, emme läntistä rautaesirippua idän kanssa", Endre päättää.

Unkari on ollut EU:n johdon hampaissa tiukan maahanmuuttopolitiikkansa vuoksi. Myös uusi lakiasetus, joka kieltää seksuaalivähemmistöjä edustavien järjestöjen alaikäisille suunnatun "kasvatustoiminnan ja viestinnän", on aiheuttanut närää liberaalien eurokraattien ja Unkarin kansallismielisen hallituksen välillä. Vastaava lainsäädäntö on ollut käytössä Venäjällä vuodesta 2013 alkaen.