 |
| Xi Jinping |
Vierailijoiden joukkoon kuuluvat myös Yhdysvaltojen vasallimaat, aina Etelä-Koreasta Saksaan ja Uuteen-Seelantiin.
Britannian ja Australian johtajat pitävät yhteydenpitoa Yhdysvaltoihin vielä ensisijaisena. Ranskan poliittinen johto on vieraillut molemmissa suurvalloissa yhtä usein, kun taas lännetetty Japani on ainoa Aasian maa, jonka johtajat ovat vierailleet Yhdysvalloissa useammin kuin Kiinassa.
Maailman johtajien lisääntyneet matkat Kiinaan ovat osoitus kansantasavallan kasvavasta vallasta, mutta myös yksi sen syistä. Maiden tarve rakentaa kauppasuhteita Kiinaan, jossa hallituksella on vaikutusvaltaa monilla aloilla, vaatii ylimääräistä diplomaattista jalkatyötä.
Vaikka maailman johtajat vierailivat Kiinassa lähes kaksi kertaa enemmän kuin Yhdysvalloissa, sen talous oli vielä vuonna 2019 kolmekymmentä prosenttia amerikkalaistaloutta pienempi. Näin ollen voisi olettaa, että pelkät liiketoimet eivät selitä lisääntynyttä eroa vierailumäärissä.
Yksi syy voi olla Kiinan kyvykkäässä ja luottamusta herättävässä johtajassa, Xi Jinpingissä. Eri maiden johtajien vierailut ja keskinäiset suhteet tuottavat yleensä enemmän kahdenvälisiä sopimuksia, investointeja ja muuta molempia osapuolia hyödyttävää yhteistyötä.
Millään maalla ei ole vaikutusvaltaisempaa diplomaattia kuin sen keulakuva. Jokaisen ulkomaisen valtionpään vierailu Kiinaan tarjoaa presidentti Xille ainutlaatuisen tilaisuuden edistää samalla myös Pekingin ulkopoliittisia tavoitteita.
Xi kiinnittää myös paljon huomiota Kiinan kansainvälisen diplomatian ja kokoustamisten lisäämiseen. Tämä on myös yksi syy siihen, miksi Kiinan presidentti on moninkertaistanut ulkoministeriönsä budjetin sekä vahvistanut lähetystöjen asemaa ja poliittista vaikutusvaltaa.
Tämä diplomatiaan panostaminen auttaa Xitä vakuuttamaan muita johtajia vierailemaan Kiinassa, tukemaan Pekingin kantoja maailmanpolitiikassa ja liittymään mukaan kiinalaisiin aloitteisiin, kuten esimerkiksi Vyö ja tie-infrastruktuurihankkeeseen.
Mitä tulee kokouksiin ja muuhun yhteistyöhön, BRI-foorumi, Kiinan kansainväliset tuontimessut ja Kiinan ja Afrikan yhteistyöfoorumin säännölliset kokoukset vetävät maailman johtajia puoleensa. Erityisesti kehittyvät maat, jotka haluavat jäljitellä Kiinan talouskasvua, ovat lähentyneet Kiinaa ja tukevat usein Pekingin näkemyksiä eri instituutioissa, kuten YK:n yleiskokouksessa.
Pekingin sitoutuminen kehittyviin maihin on keskeinen osa sen vastausta Bidenin hallinnon yritykseen rakentaa länteen sidottuja talousblokkeja, toimitusketjuja ja muita monenvälisiä ryhmittymiä, jotka yrittävät hidastaa ja haitata Kiinan kehitystä.
Biden yrittää täyttää vaalilupauksensa, jonka mukaan Yhdysvallat palauttaa johtajuutensa globaalilla tasolla. Perinteisemmän diplomatian sijaan Washington käyttää pakotepolitiikkaa ja kulissien takaista hybridisodankäyntiä. Ei ole liioiteltua sanoa, että Bidenin hallinto jatkaa Trumpin kauden kärjistävää Kiinan-politiikkaa.
Samaan aikaan myös Kiina jatkaa verkostoitumistaan idässä ja lännessä omien kansallisten intressiensä mukaisesti, mikä on omiaan vahvistamaan orastavaa moninapaista maailmanjärjestystä. Jotain kuvannee sekin, että jopa Afganistanin Taliban-liikkeen edustajat ovat juuri vierailleet Kiinassa, saaden huomattavasti suopeamman vastaanoton kuin maassa aiemmin vieraillut amerikkalaisdiplomaatti Wendy Sherman.