 |
| Heiko Maas |
Koska transatlanttinen yhteys on nyt jollakin tapaa katkolla, Euroopalla olisi Maasin mukaan historiallinen mahdollisuus uudelleen määrittää rooliaan maailmassa. Vanha maailma on kuolemassa ja globaalit valtasuhteet tulevat muuttumaan, niinpä Euroopan tulisi hyödyntää tätä tilaisuutta, totesi myös Saksan aiempi ulkoministeri Sigmar Gabriel.
Henry Kissingeriltä kysyttiin jokin aika sitten, tuleeko Donald Trump tietämättään synnyttämään uudenlaisen läntisen järjestyksen. Kissingerin mukaan tämä olisi ironista, mutta ei täysin poissuljettua. Heiko Maasin mukaan nyt olisi luotava jotain uutta, eikä odottaa vain rapakon takaa naputeltuja twiittejä Yhdysvaltojen arvaamattomalta presidentiltä. Maas ei tietenkään uskalla sanoa, että yhteys Yhdysvaltoihin tulisi kokonaan katkaista, mutta kumppanuutta täytyisi hänen mielestään joka tapauksessa vakavasti uudelleenarvioida.
Ulkopoliittisena päämääränä olisi Maasin mukaan rakentaa itsenäinen, vahva Eurooppa. Vain liittämällä voimansa Ranskan ja muiden Euroopan kansojen kanssa saavutetaan tasapaino Yhdysvaltojen kanssa, Maas katsoo. Euroopan unionin olisi oltava kansainvälisen järjestyksen kulmakivi, joka on kumppani kaikille niille, jotka haluavat sitoutua yhteystyöhön EU:n kanssa. Ehkäpä myös Iran olisi näiden maiden joukossa?
Maas on varmasti piinkova eurofederalisti, mutta hänen ajatuksissaan on myös järkeä. Euroopan tulisi luoda oma, autonominen, Yhdysvalloista riippumaton linjansa. Tämän tulisi heijastua kaikkeen niin taloudessa kuin politiikassakin. Maas vihjaakin, että Eurooppa tarvitsee myös turvallisuuspolitiikassa oman itsenäisemmän perspektiivin. Eiköhän Eurooppa ole jo aivan tarpeeksi osallistunut amerikkalaisiin vallanvaihto-operaatioihin ja sotiin esimerkiksi Lähi-idässä? Atlantisteja ei Euroopan oma puolustus tietenkään inspiroi, vaan he haluavat säilyttää Naton.
Maas ei varmasti olisi julkituonut ajatuksiaan, ellei niille olisi laajempaa kannatusta Saksan ja EU:n poliittisen eliitin piireissä. Näyttää vahvasti siltä, että Yhdysvallat ja EU ovat ajautumassa erilleen toisistaan. On vielä aikaista sanoa, tuleeko Euroopasta sittenkin Venäjän ja Kiinan kumppani, mutta toki se olisi kokeilemisen arvoista Yhdysvalloille alisteisten vuosikymmenten jälkeen.
Suomen poliittinen eliitti vain tuntuu valitettavasti olevan sitoutuneempi Washingtoniin kuin Brysseliin tai Berliiniin. Kuten kesäkuisessa kirjoituksessani Soini, Suomi ja Washington totesin, nykyisen ulkoministeri Timo Soinin mielestä EU-maita ei pidä ajaa tilanteeseen, jossa ne joutuvat valitsemaan Yhdysvaltojen ja EU:n välillä. Suomen atlantisteja näet kylmää ajatus siitä, että Yhdysvaltojen hegemonia olisikin kohta ohi, ja he joutuisivat sopeutumaan johonkin uuteen ja erilaiseen.