Lännen mediassa tästä episodista otettiin kaikki irti ja uutisoitiin tapahtumista "hyökkäyksenä ihmisten perusoikeuksia vastaan". Kriittisempi lukija on voinut huomata, että Venäjää koskevissa uutisissa ei useinkaan mainita lähteitä, ei esitetä selkeitä todisteita, eikä Venäjän viranomaisten näkökulmaa tuoda esiin, vaan uutisiin napataan sopivia filmin pätkiä ja haastateltavaksi otetaan joku Venäjä-kriittinen kommentoija.
Kuten Ollie Richardson kirjoittaa Are You a Yellow Vest-sivustolla, vastaavasti Ranskassa on tehty yli 3500 poliittista keltaliivien pidätystä, mutta siellä mellakkapoliisin paljon brutaalimpi toiminta edustaa vain macronilaista "demokratiaa". Venäjän huomattavasti vaatimattomammat mielenosoitukset ovat lännen valta(vale)median mukaan osoitus "ennennäkemättömän laajasta liikehdinnästä", kun taas Ranskan 60 000 mielenosoittajaa ovat vain merkki siitä, että "keltaliiviliike alkaa väsyä". Meillä keltaliiveistä ei juurikaan enää puhuta, mutta Venäjästä uutisoidaan päivästä toiseen vain negatiiviseen sävyyn.
Venäjän mielenosoituksissa yksikään mielenosoittaja ei haavoittunut, omaisuutta ei tuhottu, ja poliisia kohti heitettiin tiettävästi vain kaksi pippurikranaattia, mutta tämä kaikki on merkki Venäjän ajautumisesta "kohti diktatuuria". Ranskassa on osoitettu mieltä jo 37 viikkoa, alkaen viime vuoden marraskuusta. Keltaliivisivustolla kerrotaan, että tuona aikana 12 ihmistä on kuollut, 4220 loukkaantunut, 9000 on pidätetty, 2050 saanut tuomion, ja 400 odottaa oikeuden käsittelyä.
Ranskan keltaliivejä ei voi edes verrata Venäjän Aleksei Navalnyihin, jolla ei ole maassa juuri minkäänlaista kannatusta länttä ihannoivien liberaalien, ulkomaisten Moskovan kirjeenvaihtajien ja läntisten kommentaattoreiden lisäksi. Lännessä Navalnyi esitellään "oppositiojohtajana", vaikka parlamentaarista, virallista oppositiota duumassa edustaa kommunistinen puolue, eivät Navalnyin yllyttämät marginaaliset mielenosoittajat.
Navalnyi haluaisi alistaa Venäjän Yhdysvaltojen ja sotilasliitto Naton hegemonisen ikeen alle. Kuten sosiaalisessa mediassa on kommentoitu, Navalnyi on eräällä tapaa venäläinen versio Venezuelan Juan Guaidósta: kummallakaan ei ole poliittista tulevaisuutta, eikä runsasta kannatusta kotimaassaan, mutta silti heitä on tuettu ja rahoitettu ulkomailta käsin. On kuvaavaa, että liberaalia venäläisoligarkki Mihail Hodorkovskia tukeva Khodorkovsky Center pitää Moskovan tapahtumia "merkkinä samanlaisesta kansannoususta joita aikaisemmin on tapahtunut muun muassa Ukrainassa ja Armeniassa". Venäjäkin haluttaisiin suistaa kaaoksen valtaan.
Venäjä siirtyi Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen edustukselliseen demokratiaan ja monipuoluejärjestelmään. Tämä oli Gorbatšovin perestroikan peruja, jota länsi hyödyntää nyt hybridisodassaan ja epävakauttamisyrityksissään. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Venäjällä toimi vuonna 1995 jopa 45 (!) eri puoluetta. Nykyinen poliittinen järjestelmä perustuu vuonna 1993 hyväksyttyyn perustuslakiin. Jos Putinin hallinto on tosissaan lännen liberaaliaatetta vastaan, olisi ehkä syytä hienosäätää myös lännestä apinoitua poliittista järjestelmää, jota yritetään vain käyttää Venäjää vastaan.