 |
| Vladimir Putin Financial Timesin haastattelussa |
Financial Times-lehdelle antamassaan haastattelussa, Venäjän presidentti Vladimir Putin osoittaa jälleen, miksi häntä kuunnellaan myös ulkomailla. Hän kyseenalaistaa nykyisen järjestyksen kiistanalaiset dogmit, eikä paasaa pelkästään taloudesta ja ihmisoikeuksista, kuten moni muu. Putin kertoo mielipiteensä globalisaatiosta, Syyrian tilanteesta, kylmän sodan ajasta, Venezuelasta, ja muista aiheista Osakan G20-maiden kokouksen alla. Ohessa joitakin poimintoja.
Keskeisimmäksi teemaksi haastattelussa nousee Putinin näkemys siitä, että liberalismi, toisen maailmansodan jälkeen vallan keskiössä ollut länsimainen ideologia, on "muuttunut vanhanaikaiseksi ja menettänyt merkityksensä". Nykyään liberalismi on aatteena ristiriidassa kansan enemmistön edun kanssa, mutta silti [Yhdysvaltojen ja EU:n] liberaalit pyrkivät sanelemaan, miten asioiden kuuluisi olla. Putinin mukaan tämä ei enää onnistu samalla tavalla kuin viime vuosikymmeninä.
Euroopan neuvoston puheenjohtaja, arkkiliberaali Donald Tusk kommentoi Putinin lausuntoja tuoreeltaan, mutta ei osannut puolustaa liberalismiaan muuten kuin toistamalla vanhoja fraaseja: "vapaus", "oikeusvaltiot" ja "ihmisoikeudet" mainittiin taas kuin taikasanoina. Naurettavinta eurofederalisti Tuskin suusta oli syyttää Putinin Venäjää "autoritaarisuudesta" ja "harvainvallasta", ottaen huomioon Euroopan unionin sisäänrakennetun, epädemokraattisen luonteen.
Euroopan populistisia puolueita ja kansanliikkeitä on liberaalioikeiston- ja vasemmiston taholta yritetty mustamaalata "Venäjä-mielisiksi", ja annettu ymmärtää, että kyseessä on vain "Kremlin juoni hajottaa Euroopan yhtenäisyyttä". Samoin on syytelty Venäjän sekaantuvan muiden maiden presidentin- ja eduskuntavaaleihin, vaikka nämäkin syytökset ovat osoittautuneet perättömiksi infosodankäynnin valheiksi. Putin kiistää myös väitteen, jonka mukaan Venäjä tukisi taloudellisesti eurooppalaisia populisteja.
Venäjän presidentti kuitenkin ymmärtää, mistä populistien nousussa on kysymys: Putinin mielestä Saksan liittokansleri Angela Merkel teki vuonna 2015 "kardinaalivirheen" päättämällä avata Euroopan ovet maahanmuuttajien invaasiolle. "Liberaaliaate olettaa, että mitään ei tarvitse tehdä, ja maahanmuuttajat voivat tappaa, ryöstää ja raiskata ilman rangaistusta, koska heidän oikeuksiaan pitää suojella", sanoo Putin suoraan. Moniko Euroopan päämies uskaltaa sanoa asiat niin kuin ne ovat?
Putinin Venäjää on usein syytetty myös nuivasta suhtautumisesta seksuaalivähemmistöihin. Nyt Putin vastaa syytöksiin oletetusta "homofobiasta". Putinin mukaan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt eivät ole Venäjälle mikään ongelma. "Hyvänen aika, he voivat elää kuten haluavat", Putin sanoo. "Mutta jotkut seikat näyttävät meistä hieman liiallisilta. Nyt he väittävät, että jopa lapsilla voi olla viisi tai kuusi sukupuoliroolia", Putin kummastelee. "Antaa kaikkien olla onnellisia, se ei ole ongelma", hän lisää. "Mutta tämä ei saa jättää varjoonsa kulttuuria, traditioita, ja miljoonien ihmisten enemmistön perinteisempiä perhearvoja."
Kysymysten kääntyessä Yhdysvaltojen ja Kiinan kauppasotaan ja Persianlahden geopoliittisiin jännitteisiin, Putin toteaa tilanteen olevan "räjähdysherkkä". Hänen mukaansa ongelma juontaa juurensa amerikkalaisesta unilateralismista ja maailmanjärjestyksen puuttuvista säännöistä. "Kylmä sota oli huono juttu...mutta ainakin silloin oli sääntöjä, joita kaikki osapuolet enemmän tai vähemmän noudattivat kansainvälisessä kanssakäymisessä. Nyt näyttää siltä, että mitään sääntöjä ei enää ole", Putin pahoittelee.
Syyrian interventiosta Putin ilmaisi tyytyväisyytensä. Moskovan päätös auttaa Assadin hallintoa taistelussa terroristeja vastaan syksyllä 2015 alkaen, perustui huolelliseen riskianalyysiin. Venäjä ei voinut katsoa vierestä, kun sitäkin uhkaava kansainvälinen terroristijärjestö Isis vain kasvoi. "Olemme saavuttaneet enemmän kuin odotinkaan", Putin sanoo nyt. Isis on tuhottu ja sekä Venäjän että Lähi-idän turvallisuus on tämän johdosta vakaammalla pohjalla. Venäjä on muodostanut myös "hyvät liikesuhteet sekä strategiset kumppanuussuhteet" muiden alueen maiden, kuten Iranin ja Turkin, kanssa.
Venezuelassa on Putinin mukaan venäläisiä erityisasiantuntijoita, jo vuosia sitten solmitun puolustusyhteistyösopimuksen mukaisesti. Mutta maassa ei ole venäläisiä sotilasjoukkoja, eikä Venäjä sekaannu Venezuelan asioihin, toisin kuin Yhdysvallat. "Venezuelalaisten tulee itse päättää omista asioistaan", Putin lisää. Putin ei innostu yrityksestä nostaa Juan Guaidó Venezuelan nukkepresidentiksi länsivaltojen huutoäänestyksellä. "Mitä tapahtuisi, jos sama tehtäisiin Japanissa, Yhdysvalloissa tai Saksassa? Ettekö ymmärrä, että tällainen [sekaantuminen] johtaa kaaokseen kaikkialla maailmassa", Putin ihmettelee.
Mitä tulee ydinaseisiin, ne ovat Putinin mielestä "uhka kansainväliselle rauhalle ja turvallisuudelle". Mutta hänen mukaansa esimerkiksi Pohjois-Korean kriisillä on "yhteyksiä tragedioihin Libyassa ja Irakissa". Nuo tapahtumat ovat saaneet monet maat vahvistamaan turvallisuuttaan kaikin keinoin. "Ei ole kysymys siitä, miten Pjongjang saataisiin riisuttua aseista, vaan siitä, miten mikä tahansa maa, Pohjois-Korea mukaan luettuna, voisi tuntea olonsa turvalliseksi ja muidenkin maiden noudattaman kansainvälisen lain suojelemaksi", Venäjän presidentti sanoo Financial Timesille. "Jos kansainvälinen yhteisö osoittaa kunnioittavansa Pohjois-Koreaa ja takaavansa sen turvallisuuden, tilanne voi muuttua [positiiviseen suuntaan] tavoilla, joita kukaan ei osaa tänä päivänä edes kuvitella", Putin ennakoi.
Globalisaatio vaatii Putinin mielestä hienosäätöä. Donald Trumpista tuli Yhdysvaltojen presidentti, koska hän ymmärsi, ettei amerikkalainen keskiluokka hyödy globalisaatiosta mitenkään. Tämä auttaa Putinin mielestä ymmärtämään myös Trumpin talousajattelua ja suhtautumista liittolaisiinsa. "Hän [Trump] uskoo, että resurssit ja globalisaation edut ovat jakautuneet amerikkalaisille epäreilusti viime vuosikymmeninä", Putin arvelee. Itse asiassa yksi keskeisiä ongelmia niin Yhdysvalloissa kuin Euroopassa on Putinin mukaan se, että "valtaapitävä eliitti on vieraantunut kansasta". Tämän takia eliitin liberalismi aatteena on epäonnistunut.
Putin yrittää kuitenkin tulla hieman vastaan eurooppalaisia ja angloamerikkalaisia kumppaneitaan todeten, ettei tämä tarkoita sitä, että liberalismi tulisi tukahduttaa tai julistaa laittomaksi. Jopa epäonnistuneella liberaaliaatteella on Putinin mielestä "oikeus olemassaoloon". Mutta ei pidä ajatella, että lännen liberalismilla olisi oikeus olla ylin aate maailmassa. "Siitä tässä on kysymys", Putin sanoo. Monilla aatteilla ja mielipiteillä pitäisi olla mahdollisuus olla olemassa ja tehdä itsensä tiettäväksi, mutta on pidettävä mielessä myös kansan mielipiteet ja yleiset intressit. "Minusta tuntuu, että siten voisimme välttää suuret poliittiset mullistukset ja ongelmat", Putin toteaa lopuksi.
