Camacho on kuulunut oikeistoradikaaleihin ryhmiin Santa Cruzin alueella, jossa Yhdysvallat on rohkaissut separatismia. Aiheesta kirjoittavat Max Blumenthal ja Ben Norton The Greyzone-sivustolla.
Presidentti Evo Moralesin eroilmoituksen jälkeen, Camacho ryntäsi Bolivian hylättyyn presidentin virka-asuntoon ja paljasti maailmalle erilaisen puolen Boliviasta. Raamattu kädessä ja Bolivian lippu toisessa, Camacho esiintyi valokuvissa kuin vastakohtana monikulttuurisen maan sosialistiselle ja alkuperäiskansaa edustavalle entiselle presidentille.
Camacho on täysin tuntematon kotimaansa ulkopuolella, eikä hän ole koskaan menestynyt vaaleissa. Hän on kuitenkin vaikutusvaltainen miljonääri, jonka nimi mainitaan myös Panaman papereissa. Camachon sanotaan olevan fundamentalistikristitty ja puolisotilaallisten radikaaliryhmien kasvatti. Hän onkin hyödyntänyt amerikkalaista evankelisuutta hyökätessään bolivialaista sosialismia vastaan.
Camacho tulee yrityseliittiin kuuluvasta perheestä, joka on jo kauan hyötynyt Bolivian luonnonkaasuvarannoista. Camachon perhe menetti osan omaisuudestaan Moralesin kansallistettua Bolivian luonnonvarat kansalaisten köyhyyden poistamiseksi. Jos Bolivia siirtyy nyt äkisti talousliberalismiin, maan yläluokka hyötyy, mutta muu väestönosa tulee kärsimään yhä enemmän.
Vallankaappausta edelsivät alueen oikeistojohtajien kokoukset, joissa keskustelunaiheena oli Moralesin syrjäyttäminen. Kolumbian, Venezuelan ja Brasilian oikeistolaisia konsultoitiin. Kaksi kuukautta ennen vallankaappausta, Camacho twiittasi "kiitos Kolumbia", signaalina presidentti Ivan Duquelle, ja "kiitos Venezuela", ilmeisenä kiitoksena Yhdysvaltojen kouluttamalle Juan Guaidólle tämän tuesta. Camacho huomioi myös Jair Bolsonaron johtaman Brasilian kiitoksissaan.
Vaikka Camacho ja hänen separatistijärjestönsä auttoivat vallankaappauksessa, muut poliittiset liittolaiset odottavat korjaavansa varsinaisen hyödyn. Bolivian opposition presidenttiehdokas on yhä maan entinen presidentti, Carlos Mesa, bisneshenkinen yksityistäjä, jolla on läheiset suhteet Washingtoniin. Blumenthal ja Norton mainitsevat, että tietovuotosivusto Wikileaks on paljastanut Yhdysvaltojen hallituksen edustajien ja Mesan välisen yhteydenpidon.
Mesa esiintyy "asiantuntijan" nimikkeellä Yhdysvaltojen kehitysyhteistyövirasto USAID:in palkkalistoilla. Tätä pehmeän vallankäytön organisaatiota tukevat monet öljyalan jätit sekä Latinalaisen Amerikan ylikansalliset yhtiöt. Jälleen lienee selvää, että kansainvälinen talouseliitti aikoo hyötyä Bolivian luonnonvaroista. Tärkeintä projektissa on kuitenkin Yhdysvaltojen alueellisen hegemonian lujittaminen.
Tapahtumat, jotka johtivat Moralesin syöksemiseen vallasta, perustuivat opposition väitteisiin vaalivilpistä. Väkivaltaisuudet leimahtivat heti. Oikeisto-oppositiota tukevat jengit hyökkäsivät poliitikkojen kimppuun ja riehuivat kaduilla viikkoja kestäneissä mielenosoituksissa ja mellakoissa. Kansanedustajien taloja poltettiin ja heidän perheenjäseniään otettiin panttivangeiksi, jotta edustajat eroaisivat viroistaan. Naispuolista sosialistipormestaria kidutettiin julkisesti väkijoukon toimesta. Levottomuudet jatkuvat yhä.
Donald Trumpin Valkoinen talo on jo kutsunut vallankaappausta "merkittäväksi hetkeksi demokratialle" ja "vahvaksi signaaliksi Venezuelan ja Nicaraguan laittomille hallituksille". Trumpin hallinto pyrkii palaamaan Monroen oppiin ja saamaan koko Latinalaisen Amerikan valtapiiriinsä. Sosialismi halutaan korvata oikeistoliberalismilla ja suuryritysten vallalla. Tuleeko jakaantunut Bolivia vajoamaan sississotaan? Tilanne elää ja muuttuu nopeasti. Nyt senaatin apulaispuhemies Jeanine Anez on julistautunut maan väliaikaiseksi presidentiksi.
Washingtonin valtakoneisto on jo pitkään hyödyntänyt radikaalioikeistoa vasemmistohallitusten syrjäyttämisessä. Jo Nixonin aikoihin, Latinalaisessa Amerikassa tuettiin falangisteja. Takapiruna toimi usein ulkopolitiikan veteraani, Henry Kissinger. Toisin kuin latinalaisamerikkalainen televisiokanava TeleSUR, lännen valta(vale)media on jättänyt mainitsematta bolivialaisen Camachon taustan puolisotilaallisissa järjestöissä. Ehkä hänestäkin muokataan vielä lännen narratiiviin sopiva "maltillinen keskustalainen"?
Bolivian tapahtumat tuovat mieleen vuoden 2014 vallankaappauksen Ukrainassa, jossa Yhdysvallat myös hyödynsi äärioikeistolaisia ryhmiä väkivaltaisissa mielenilmauksissa Kiovan kaduilla ja Itä-Ukrainan aseellisissa konflikteissa. Nämä ryhmät tuskin pääsevät vallan kamareihin, mutta siirtymävaiheessa ne kelpaavat Yhdysvalloille vallankaappausten työrukkasiksi, siinä missä islamistinen jihadismikin.