maanantai 11. marraskuuta 2019

Vallankaappaus Boliviassa

Kuten aiemmin uumoilin, Evo Moralesin uudelleenvalinta Bolivian presidentiksi ei sopinut Yhdysvaltojen ja sen tukeman opposition suunnitelmiin. Niinpä armeijan johdolla suoritettiin vallankaappaus.

Presidentti Morales ilmoitti sunnuntaina eroavansa virasta, jotta levottomuudet loppuisivat ja opposition väkivaltaiset mielenosoittajat jättäisivät hänen kannattajansa rauhaan. Mielenosoittajat valtasivat kaksi valtion omistamaa televisio- ja radioasemaa. Lisäksi paikallishallinnon edustajien koteja on poltettu, mukaan lukien presidentti Moralesin sisaren koti.

Yhdysvalloilla on pitkä historia vallankaappauksista Latinalaisessa Amerikassa. Keskustiedustelupalvelu CIA (ja sen peitejärjestö NED, National Endowment for Democracy) on kuluttanut miljoonia dollareita myös Boliviaan, rahoittaen maan oikeistoliberaalia "oppositiota", jotta tämä pääsisi näennäiseen valtaan.

Prosessin seuraavassa vaiheessa uusi liberaali nukkehallitus antaa vapaat kädet amerikkalaiselle valtakoneistolle. Ei aikaakaan, kun ryhdytään puhumaan talouden "yksityistämisestä" ja globalistipankkiirit ryöstävät alueen luonnonvarat. Tämä ei ole vielä onnistunut Venezuelassa, mutta Boliviassa tilanne näyttää pahalta.

Lakimies ja ihmisoikeusaktivisti Dan Kovalikin mukaan Yhdysvaltojen rooli Bolivian levottomuuksissa ja vallanvaihdossa tulee ennen pitkää julki. Moralesin päätös jättää presidentin tehtävät ja ilmoitus uusien vaalien järjestämisestä kuitenkin horjuttavat väitteitä, joiden mukaan Morales olisi toiminut Bolivian "diktaattorina". Kovalikin mukaan Morales on tehnyt paljon maansa hyväksi.

Morales on ensimmäinen aimara-alkuperäiskansan edustaja Bolivian presidenttinä. Hän on tullut tunnetuksi Yhdysvaltojen ja lännen imperialismin ja talousliberalismin kritisoijana. Israelia Evo on kutsunut avoimesti "terroristivaltioksi". Morales oli läheisissä väleissä myös Washingtonin arkkivihollisten, Venezuelan Hugo Chávezin ja Kuuban Fidel Castron, kanssa. Hänen puheensa YK:n huippukokouksissa ovat olleet nautittavan länsikriittisiä.

Bolivian opposition oikeistopuolueet yrittävät varmasti hyötyä Moralesin erosta, mutta monien lähteiden mukaan heillä ei ole laajaa kannatusta kansan keskuudessa. Moralesin puheista päätellen hän ei itse enää asetu ehdolle, joten jää nähtäväksi, voiko Movimiento al Socialismo-puolue voittaa uudet vaalit ilman Moralesia, ja vaikka voittaisikin, hyväksyttäisiinkö sitäkään tulosta?