Johanna Rossin mielestä Trumpin hallinto on lisännyt jännitteitä Kiinan kanssa jo ennen koronakriisiäkin. Trump tuntuu pitävän Kiinaa Yhdysvaltojen päävastustajana. Presidentinvaalikampanjassaan vuonna 2016 Trump syytti Kiinaa Yhdysvaltojen "raiskaamisesta". Hän on myös kutsunut Kiinan kauppapolitiikkaa "maailmanhistorian suurimmaksi varkaudeksi". Retoriikka ei ole sittemmin juurikaan muuttunut.
Trump on Kiinan-vastaisessa taloussodassaan käskenyt amerikkalaisyrityksiä lopettamaan kaupankäynnin Kiinan kanssa. Komentelu ei ole rajoittunut vain Yhdysvaltoihin, vaan Trump on painostanut esimerkiksi Britanniaa vetäytymään kiinalaisen Huawein kanssa tehdystä 5G-verkon rakentamissopimuksesta.
Ross toteaa, ettei Yhdysvallat ole koskaan peitellyt vihaansa kiinalaisyhtiötä kohtaan. Huawein talousjohtaja Meng Wanzhou pidätettiin Kanadassa vuonna 2018 amerikkalaisviranomaisten vaatimuksesta. Pidätyksen syyksi ilmoitettiin Yhdysvaltojen Iranille määräämien talouspakotteiden rikkominen.
Meng on Huawein perustajan Ren Zhengfein tytär, josta on kaavailtu isänsä seuraajaa. Yhdysvallat haluaisi Kanadan luovuttavan kotiarestissa olevan Mengin oman oikeusistuimensa eteen; luovutusoikeudenkäynti on keskeytynyt koronaviruksen vuoksi. Kiina vaatii Mengin vapauttamista; Kiinan ulkoministeriön mielestä kyseessä on "vakava poliittinen selkkaus".
Koronaviruspandemia on täydellinen katalyytti Kiinaa vastaan aloitetulle sodalle (aiheeseen liittyen kannattaa muuten katsoa John Pilgerin dokumentti The Coming War with China). Yhdysvallat on aiemmin joutunut vastustamaan Kiinaa yksin. EU on Kiinan kauppakumppani ja Iso-Britannia on jo vuosia liehitellyt Kiinaa sijoitusten toivossa, pyrkien sen "parhaimmaksi läntiseksi ystäväksi". Nyt tähänkin on tullut muutos ja koronavirukseen vedoten brittihallinto on lähentynyt Trumpin linjaa.
Trumpin hallinto syyttää Pekingiä koronaviruksen leviämisestä, huolimatta siitä, kuinka tehokkaasti (ja suorastaan ylireagoiden) 1,4 miljardin ihmisen Kiina on koronakriisissä toiminut. Yhdysvallat tarvitsee syntipukin. Tarkalleen ottaen Donald Trump itse tarvitsee "Kiinan uhkaa" voittaakseen presidentinvaalit toistamiseen, Ross väittää.
Tästä syystä Trumpin hallinto jatkaa Kiinan uhkailua. Ulkoministeri Mike Pompeo on jo mahtipontisesti varoittanut, että Yhdysvallat "panee Kiinan maksamaan" koronaviruksen vuoksi. Suomalaispoliitikkojakin on mukana Yhdysvaltojen Kiinan-vastaisessa kampanjassa. Kotimaisena kuriositeettina mainittakoon, että europarlamentaarikko Laura Huhtasaari on toistanut amerikkalaisen vaatimuksen, "make China pay".
Kiina esitellään nyt lännen uutena "eksistentiaalisena vihollisena", aivan kuten islaminusko kaksi vuosikymmentä sitten. Samat tahot, jotka sytyttelivät "sivilisaatioiden sotaa" muslimimaita vastaan, ovat myös Kiinan-vastaisen kampanjan takana. "Samat toimittajat, samat ajatushautomot, samat poliittiset puolueet ja samat tiedustelupalvelut", kuten brittiläinen veteraanitoimittaja Peter Oborne kirjoittaa.
Vaikka paljastuisi, ettei koronavirus olisikaan Kiinasta lähtöisin (tai ainakaan mikään kommunistien juoni länsivaltoja vastaan), angloamerikkalainen hybridisota Kiinaa vastaan tulee jatkumaan. Irakin sotaa varten George W. Bushin taustapirut loivat valeteorian Saddam Husseinin hallussa olevista "joukkotuhoaseista". Nyt pandemiaa käytetään tekosyynä kylmään tai kuumaan sotaan Kiinaa vastaan.
Jos Kiinaa ei saada koronaviruksen avulla pysäytettyä, Yhdysvaltojen laivasto voi aina aloittaa konfliktin Etelä-Kiinan merellä (muistetaanpa amerikkalaisten keksimä Tonkininlahden välikohtaus, joka toimi alkuna Vietnamin sodalle). Washington voi niin ikään yrittää hyötyä Kiinan aluekiistoista Taiwanin, Vietnamin ja Japanin kanssa. Myös Hongkongin epävakauttamisoperaatio jatkunee. Kiinan-vastaiset suunnitelmat ovat todennäköisesti kaiken aikaa työn alla Yhdysvalloissa.