Yhdysvaltojen ulkoministeri Mike Pompeo Rovaniemellä. |
Crowley kommentoi Twitterissä, että "tämä oli haastava juttu kirjoittaa". Ei ihme, sillä Ylen virallinen linja on ollut tähän asti täysin Yhdysvaltoja myötäilevä ja esimerkiksi Venäjä-uutisointi on järjestelmällisen propagandistista. Tuleeko amerikkalaisdiplomaateilta piakkoin tiukkasanainen nootti Ylen toimitukselle kirjoituksen julkaisun johdosta? Joutuuko pääministeri Sanna Marin puuttumaan asiaan?
Artikkelissa Lapin yliopiston tutkimusprofessori Timo Koivurova kertaa tunnelmia ulkoministeri Mike Pompeon Rovaniemen vierailulta Arktisen neuvoston kokouksessa toukokuussa 2019. Koivurovan mukaan Pompeon puhe "oli todella vihamielinen" ja sisälsi pitkän luettelon siitä, "mitä pahaa Kiina on tehnyt maailmalla". Koivurova purki tuntojaan arktista yhteistyötä ruotivassa kirjoituksessa, joka sai kitkerää palautetta amerikkalaisdiplomaateilta.
Yhdysvallat on painostanut useita asiantuntijoita Suomessa ja Euroopassa. Trumpin hallinto on vaatinut yhä voimakkaammin "liittolaisiaan" hylkäämään Kiinan. Pompeon johtaman ulkoministeriön kerrotaan pestanneen 150 diplomaattia keskittymään erityisesti Kiinan aseman heikentämiseen Euroopassa.
"Yhdysvalloista on käynyt täällä henkilöitä järjestämässä keskusteluja", kertoo vanhempi tutkija Jyrki Kallio Ulkopoliittisesta instituutista. Kallio viittaa suomalaisiin ulkoministeriölähteisiin, jotka ovat myöntäneet, että amerikkalaisten kiinnostus torpata suomalaisten Kiina-yhteistyö on lisääntynyt viime vuosina.
Kallion mukaan Yhdysvaltojen painostuksella on ollut vaikutusta: "Suomen hallitus, kunnat ja yliopistot ovat alkaneet nähdä Kiinan enemmän uhkana kuin mahdollisuutena". Kallion mukaan ilmassa on ollut jopa "paniikkia". Washingtonin painostuksesta alkanut muutos on tapahtunut hyvin nopeasti.
Yhdysvallat on pyrkinyt vaikuttamaan jo ainakin yhden suomalaisyliopiston Kiina-yhteistyöhön. Amerikkalaiset ovat käyneet paikan päällä vaatimassa, että yliopisto ei saa lisätä yhteistyötä Kiinan kanssa. "Se on ennenkuulumatonta", Kallio sanoo, mutta ei kerro, mistä yliopistosta on kyse. Myös muualla Euroopassa yliopistoja on painostettu. Tanskassa Kööpenhaminan yliopisto on jo lopettanut yhteistyön shanghailaisen Fudanin yliopiston kanssa.
Yhdysvaltojen Suomen-suurlähetystön lähetystösihteeri William Couch kiistää painostuksen. Couch ei myöskään tunnusta, että kukaan lähetystön työntekijöistä "keskittyisi pelkästään Kiinaan". Hän kuitenkin toistaa amerikkalaisväitteen siitä, että Kiina yrittää vahingoittaa suhteita "valeinformaatiolla ja kyberkampanjoilla" ja tähän Washingtonin pitää puuttua. Jälleen esiin nostetaan taikasana "demokratia", jonka Kiina "uhkaa murentaa".
Yhdysvaltojen suorasukaiset vaikuttamisyritykset ovat kiusallisia. Muiden maiden lähetystöt eivät ole lähestyneet suomalaisyliopistoja tällaisessa tarkoituksessa. Yhdysvaltojen suurlähetystön edustajat ovat käyneet "vuosittain" myös Lapin yliopiston Arktisessa keskuksessa, jossa Kiina on osa tutkimuskenttää. Professori Koivurova pelkää, että Yhdysvallat "vaarantaa rauhanomaisen arktisen yhteistyön ja edistää strategista ja sotilaallista kilpailua".
Koivurovan mukaan Kiina "ei käyttäydy alueella sotilastoimijana". Arktisen neuvoston jäsenmaana Venäjäkin pitää huolen siitä, että Kiinan rooli pysyy "taloudellisena sijoittajana". Amerikkalaisten maalaamat uhkakuvat eivät korreloi reaalimaailman kanssa, Koivurova väittää.
Yhdysvallat näkee Kiinan poliittisena ja taloudellisena kilpailijanaan ja pyrkii ulottamaan suurvaltamittelön myös muiden maiden alueille. Isoksi ongelmaksi on muodostunut myös kiinalaisen teknologiayhtiö Huawein menestys. Yhdysvallat uhkailee ja yrittää kieltää eri maiden yrityksiä ja hallituksia työskentelemästä Huawein kanssa. Kieltoa perustellaan Kiinan harjoittamalla "vakoilulla", vaikka kyseessä on vain yritys ajaa Yhdysvaltojen etua. Yhdysvallat lobbaa Suomessakin aktiivisesti Huawei-yhteistyötä vastaan. Mihin tämä painostuspolitiikka johtaa?
Eurooppa on vaikeassa välikädessä: se ei haluaisi suurvaltojen kiistan osapuoleksi, vaan pitää yhteydet auki molempiin suuntiin. Vaikka EU:lla on ongelmansa Trumpin hallinnon kanssa, myös Kiinan "autoritääriset otteet" huolestuttavat liberaalin arvopohjan Eurooppaa. Tästä huolimatta euromaat haluavat tehdä Kiinan kanssa yhteistyötä kaupan, teknologian ja ympäristönsuojelun saralla. Yhdysvallat taas vaatii vasallejaan näkemään Kiinan vain "turvallisuusuhkana".
Kiina ei tietenkään tyydy seuraamaan sivusta amerikkalaisten edesottamuksia. Kiinalaisdiplomaatit Yhdysvalloissa, Australiassa, Britanniassa ja euromaissa ovat ryhtyneet puolustamaan äänekkäämmin Kiinan intressejä. Trumpin kielenkäyttö ja öykkäröivä käytös lienee myös vaikuttanut äänenpainojen koventumiseen Pekingissä. Väittäisin kuitenkin, että Yhdysvallat on Suomelle ja Euroopalle isompi ongelma kuin Kiina tai Venäjä.
Uusi kylmä sota Yhdysvaltojen ja Kiinan välillä näyttää olevan jo tosiasia. "Tämä asettaa Euroopan unionin hankalaan tilanteeseen", sanoo Ulkopoliittisen instituutin Jyrki Kallio. Eurooppa ja Suomi sijoittuvat ikävästi tämän suurvaltakilpailun keskelle. Mitä tekevät Bryssel, Berliini ja Pariisi, kun Washington vaatii valitsemaan puolensa? Onko Suomen ulkopoliittisella johdolla uskallusta kommentoida asiaa, kun merentakainen isäntämaa jo määrää alamaisiaan asettumaan Kiinaa vastaan?