Kuten Iranin Venäjän-suurlähettiläs Kazem Jalali sanoo haastattelussa Kommersant-lehdelle, Washingtonin pakotteiden alaisten maiden tulee yhdistää voimavaransa torjumaan Yhdysvaltojen ulkopolitiikkaa.
"Uskon, että on korkea aika perustaa sanktiomaiden klubi", Jalali veistelee. "Sen jäseniin kuuluu jo monia vahvoja valtioita, joilla on kehittynyt talous: Venäjä, Kiina ja Iran. Tällaisten valtioiden tulisi auttaa toisiaan tasapainottamaan Yhdysvaltojen toimien kielteisiä vaikutuksia", hän esittää.
Iranilaisdiplomaatin mukaan Washington ei halua kilpailijoita, joiden asema olisi Yhdysvaltoja vahvempi millään osa-alueella. "He haluavat Venäjän olevan heikko ja Kiinan taloudellisesti alisteinen; Iranista he haluavat siirtomaansa. Siksi meidän on tehtävä yhteistyötä, autettava ja täydennettävä toisiamme", Jalali perustelee.
"Meillä on valtavasti mahdollisuuksia; meidän on vain osoitettava poliittista tahtoa ja ponnisteltava kehittääksemme tätä potentiaalia oikealla tavalla. Iranilla on jotain tarjottavaa Venäjälle ja Kiinalle. Olemme suuri maa, jolla on iso ja melko nuori väestö. Meillä on monia mineraalivaroja ja edistyksellinen teknologia. Jos teemme yhteistyötä, voitamme Yhdysvaltojen painostuksen", suurlähettiläs uskoo.
Iran on ilmaissut olevansa kiinnostunut hankkimaan uusimpia venäläisiä aseita, mukaan lukien S-400 ilmatorjuntajärjestelmän sekä SU-35-hävittäjiä, lisätäkseen Iranin puolustusvoimien kapasiteettia. Jalali kertoo, että tästäkin asiasta neuvotellaan.
Iranin ulkoministeri Javad Zarif totesi juuri Moskovan vierailullaan, että Iran hyvin todennäköisesti uusii Venäjän kanssa solmitun "20-vuotissopimuksen", joka on umpeutumassa maaliskuussa 2021. Asiantuntijoiden mukaan 20-vuotissopimuksen jatkaminen pitäisi sisällään myös kahdenvälisiä sopimuksia petrokemian ja aseteollisuuden piiristä.
Yhdysvalloissa Venäjän, Kiinan ja Iranin nousua on arvosteltu "revisionistien paluuna". American Enterprise Institute-ajatushautomon julkaisemassa teoksessa Venäjää, Kiinaa ja Irania syytetään "kunnianhimosta" (!) ja Yhdysvaltojen johtaman kansainvälisen järjestyksen haastamisesta.
Kirjassa harmitellaan, että geostrategisesta perspektiivistä tarkasteltuna, Yhdysvaltojen etäisyys Euraasiasta vaikeuttaa Moskovan, Pekingin ja Teheranin "revisionististen voimien" kampittamista. Sotilastukikohtia on kuitenkin rakennettu vihollismaiden läheisyyteen.
Venäjä, Kiina ja Iran asettavat kaikki "sivilisaatiohaasteen" lännen liberaalidemokraattiselle järjestykselle. Mutta tässä ei ole vielä kaikki. Toisen maailmansodan jälkeen Washingtonissa on ymmärretty, että strategisesti Itä- ja Länsi-Aasia sekä Eurooppa ovat "kolme tärkeintä uhkaa" Yhdysvaltojen hegemonialle. Niinpä myös Euroopan maat on tavalla tai toisella pidettävä Amerikan valtapiirissä.
Markkinaliberalismia edistämään perustetun American Enterprise-instituutin tutkijat ovat tietoisia, että kyse ei ole pelkästään taloudellisesta tai sotilaallisesta vallasta, joka on uhattuna. Venäjä, Kiina ja Iran omaavat kukin omat poliittis-filosofiset mallinsa. Ne kaikki hylkäävät liberalismin, mikä on lännen ydinideologia ja sen hegemonian väline.
Kyse on tietyllä tavalla todellakin "sivilisaatioiden yhteentörmäyksestä", sillä länttä hallitseva eliitti angloamerikkalaisine tukikohtineen on pyrkinyt tuhoamaan autenttiset sivilisaatiomuodot globalisoidun liberaalin järjestyksen tieltä.
Mittavista talouspakotteista ja epävakauttamisyrityksistä huolimatta lännen haastajat, nuo parjatut "revisionistit" ja sanktioklubin jäsenet, ovat kuitenkin nousseet uhmaamaan amerikkalaista ylivaltaa. Mitä tekee Eurooppa?
