Lo'n mielestä nyt on syytä sivuuttaa Britannian, Kanadan ja Australian älämölö asiasta, sekä Washingtonin "merkityksettömät uhkaukset" ja depolitisoida Hongkong, jotta alueen talous taas kohentuisi ja ihmiset voisivat jatkaa elämäänsä.
Hongkong on osa Kiinaa. Uudet turvallisuuslait tulevat kieltämään "vallankumouksellisen liikehdinnän, ulkomaisen vaikuttamisen ja terrorismin" erityishallintoalueella. Lo'n mukaan Peking käyttää vain itsemääräämisoikeuttaan, jota ulkomailta johdettu "oppositio" on mielenosoituksineen pyrkinyt heikentämään.
Yhdysvaltojen ulkoministeri Mike Pompeo arvioi viime viikolla, että lait ovat "kuolinisku Hongkongin autonomialle". Kiinan ulkoministeriön mukaan erityishallintoalueen lainsäädäntö on "Kiinan sisäinen asia". Jos Yhdysvallat aikoo loukata Kiinan etuja, Kiina on valmis ottamaan käyttöön "kaikki mahdolliset toimet" vastustaakseen tätä, ulkoministeriön edustaja Zhao Lijian vastasi. Kiinan ulkoministeri Wang Yi on todennut maiden olevan "uuden kylmän sodan partaalla".
Viime vuonna Hongkongissa oli useiden kuukausien ajan lännen masinoimia ja väkivaltaisiksi yltyneitä "demokratia-aktivistien" mielenosoituksia. Yhdysvaltojen ja Britannian tiedustelupalvelujen tukemat mielenosoittajat kokoontuivat jälleen sunnuntaina vastustamaan turvallisuuslakeja. Hongkongin paikallishallinnon turvallisuusasioista vastaavan ministerin John Leen mielestä lakeja tarvitaan terrorismin ja epävakauttamisyritysten hillitsemiseksi. Paikallinen poliisijohto on todennut uusien lakien "auttavan yleisen järjestyksen palauttamisessa".
On selvää, että Hongkongin mielenosoitukset ovat Yhdysvaltojen tukema yritys aiheuttaa epävakautta Kiinassa. Yhdysvalloissa republikaanisenaattori Scott Perry on ajanut "Hongkongin vapauslakia", joka antaisi "Yhdysvaltojen presidentille auktoriteetin tunnustaa Hongkong Kiinasta itsenäisenä valtiona". Lo'n mielestä amerikkalaissenaattorin esitys vain osoittaa, miksi Hongkong tarvitsee uusia turvallisuuslakeja.
Kukaan ei odottanut Pekingiltä näin rohkeaa siirtoa. Jälkiviisaudella voidaan sanoa, että tämä oli toisaalta odotettavissa. Peking on ollut hyvin kärsivällinen Hongkongin mellakoiden ja epävakauttamisyritysten suhteen, vaikka se hyvin tietää, että taustalla vaikuttavat Kiinan-vastaiset ulkovaltojen voimat. Yhdysvallat suhtautuu Kiinaan jo nyt niin vihamielisesti, ettei Kiinan ole syytä alistua Washingtonin määräyksiin.
Kun Britannia luovutti Hongkongin takaisin Kiinalle vuonna 1997, maat antoivat yhteisen julistuksen, jossa vahvistettiin Kiinan suvereniteetti Hongkongin suhteen. Näin varmistettiin myös rauhan, vakauden ja hyvinvoinnin jatkuvuus vapaakauppa-alueella. Viime kesäkuusta lähtien kiihtyneet levottomuudet ja väkivaltaiset mielenosoitukset ovat heikentäneet näitä perustakuita. Uudella turvallisuuslailla Peking yrittää vain täyttää yhteisen julistuksen mukaiset sopimusvelvoitteensa, toimittaja Lo kirjoittaa sarkasmia hipoen.
Kiinalais-brittiläinen sopimus on historiallinen dokumentti, jolla ei ole enää käytännön merkitystä. "Yksi maa, kaksi järjestelmää"-periaatteen piti taata Hongkongille autonomia viideksikymmeneksi vuodeksi, mutta britit ja amerikkalaiset ovat itse tärvelleet sopimuksen lisäämällä alueen epävakautta. Kiinan mukaan briteillä ei ole enää oikeutta sekaantua Hongkongin ja siten myös Kiinan sisäisiin asioihin, kuten lakiuudistuksiin. "Yksi maa, yksi järjestelmä"-malli kuulostaakin jo paremmalta.
Kiinan ulkoministeri Wang Yi sanoi sunnuntaina, että uudet turvallisuuslait aiotaan saattaa voimaan mahdollisimman pian. Miten angloamerikkalaiset tulevat tähän vastaamaan, vai uskaltavatko vastata mitenkään? Hakevatko länsimieliset hongkongilaiset kohta turvapaikkaa Britanniasta ja Yhdysvalloista? Myös Taiwan, Kiinan perspektiivistä vain emämaan kuriton maakunta, on luvannut tarvittaessa auttaa Hongkongin mielenosoittajia.
