Kirjan keskeisiä kohtia on esitelty toimittajien kirjoituksissa ja lisäksi internetiin on vuodettu kopio koko kirjasta. Virallisesti Boltonin muistelmat tulevat myyntiin tiistaina, mutta verkkoversio lienee identtinen julkaistavan 592-sivuisen teoksen tekstin kanssa.
Bolton toimi kansallisen turvallisuuden neuvonantajana seitsemäntoista kuukauden ajan, kunnes Trump viimein erotti hänet viime syyskuussa. Monia on ihmetyttänyt, että Trump ylipäänsä valitsi neuvonantajakseen miehen, joka oli mukana jo Bushin hallinnon ylilyönneissä. Bolton puolustelee yhä Irakin sotaa ja on muutenkin esittänyt interventionismia ratkaisuna Amerikan ylivallan jatkumiselle maailmassa.
Jos ei ole aiemminkaan pitänyt Trumpia erityisen pätevänä poliittisena johtajana, kirjan anti ei yllätä: Trump vaikuttaa suljettujen ovienkin takana juuri sellaiselta itsekeskeiseltä pösilöltä, minkä vaikutelman hänestä saa julkisten esiintymisten ja lausuntojen perusteella. Mitään uutta ja mullistavaa näkökulmaa Boltonin omista kokemuksista syntynyt kirja ei tarjoa.
Valkoinen talo on yrittänyt oikeusteitse estää kirjan julkaisun. Trumpin mukaan muistelmat ovat "kokoelma valheita ja keksittyjä tarinoita". Trumpin kauppapoliittinen avustaja Peter Navarro on kuvaillut Boltonin kirjaa "syvän suon kostopornoksi". Kirja onkin tulossa ulos sopivasti Trumpin presidentinvaalikampanjan alkaessa. Bolton toivoo Trumpin jäävän yhden kauden presidentiksi.
Boltonin mukaan Trumpilla on heikko ymmärrys ulkopolitiikasta ja Valkoisen talon äkkiväärä isäntä tekee pikaisia täyskäännöksiä päätöksissään. Yksikään työpäivä ei ollut edeltävän kaltainen, Bolton kirjoittaa ovaalihuoneen tunnelmista. Amerikkalaisten johtajien myötähäpeää herättävä tietämättömyys muun maailman menosta ei liene yllätys ainakaan Euroopassa saati Aasian maissa.
Itselleni Boltonin tekstistä tulee mieleen Yhdysvaltojen aiempi presidentti George W. Bush, joka ei myöskään ollut mikään järjen jättiläinen. Kuitenkin kovimman linjan sotahaukoista koostuvaa hallintoa näennäisesti johtanutta Bush junioria on Trumpin kaudella ryhdytty valkopesemään jopa liberaalimedian taholta. Ei siis ihme, jos toimittajat ovat Trumpin mielestä "roskasakkia", kuten Bolton kirjoittaa.
Kirjassa Trumpin klaanin johtama Valkoinen talo kuvataan epämiellyttäväksi työpaikaksi, jossa kukaan fiksumpi ei kauaa viihdy. Boltonin mukaan Trump ei kunnioita henkilöstöään ja vastavuoroisesti myös oma väki halveksii Trumpia ja puhuu pahaa tämän selän takana. Bolton paljastaa jopa Trumpin ulkoministeri Mike Pompeon kutsuneen Trumpia valehtelijaksi.
Trumpin kaikkia toimia motivoi Boltonista vain uudelleenvalinta presidentiksi ja hän tekee päätöksiä tätä päämäärää silmällä pitäen. Tässä valossa Bolton esittää Trumpin kohtaamisia ja tarjoaa väitteidensä tueksi katkelmia keskusteluista eri maiden johtajien kanssa. Näiden keskustelujen pohjalta Boltonin teosta on kutsuttu "paljastuskirjaksi", jonka narratiivissa Trump hakee arveluttavasti tukea jopa Kiinan presidentiltä.
Suomalaisessa mediassa Boltonin kirjasta on nostettu esiin Trumpin ja Sauli Niinistön kohtaaminen heinäkuussa 2018 Yhdysvaltojen ja Venäjän huippukokouksen isännöinnin aikana. Niinistö mainitsi jälkeenpäin saaneensa ennen Helsingin tapaamista puhelun "eräältä amerikkalaissenaattorilta" (ettei vain ollut John McCain, joka oli vielä tuolloin elossa?), joka oli evästänyt Niinistön olevan viimeinen henkilö, joka voi vaikuttaa Trumpiin ennen hänen kohtaamistaan Putinin kanssa.
Myös Bolton kertoo, että Suomen presidentti ohjeisti Trumpia Putinin suhteen: keskustelussa ei saisi antaa tuumaakaan periksi, sillä "kasakka ottaa sen, mikä on huonosti kiinni" (tämä Niinistön usein hokema, ilmeisesti keksitty sananlasku, on nyt päätynyt jopa Boltonin kirjaan). Niinistön mielestä Putinin tahdikkuuteen vaikuttaa, onnistuuko vastustaja saamaan hänen luottamuksensa. Presidentin kansliasta ei ole tietääkseni vielä kommentoitu Boltonin väitteitä, mutta Niinistön suuhun tällaiset lauseet kyllä sopisivat.
Iso numero on tehty myös Boltonin väitteestä, jonka mukaan Trump olisi kysellyt tietämättömänä, onko Suomi osa Venäjää. Itse asiassa kirjassa Trump arvelee, onko Suomi "Venäjän satelliittivaltio". Niinistön ja Trumpin aamiaistapaamisessa Mäntyniemessä Trump kiitteli Niinistöä vieraanvaraisuudesta ja kehui Suomen ja Yhdysvaltojen välisiä suhteita. Trump oli myös kysynyt Niinistöltä, haluaisiko Suomi liittyä Natoon, mutta Boltonin mukaan vastaus oli kiertelevä ja asia jätettiin auki.
Boltonin neuvonantajan työ oli turhauttavaa, sillä mursuviiksi ei saanut läpi omia verenhimoisia ehdotuksiaan. Trump onkin naureskellut, ettei Bolton "ole nähnyt vielä yhtään sotaa, josta ei pitäisi". Bolton oli pettynyt, kun Iraniin ei hyökätty ja Trump halusi vetää amerikkalaisjoukot pois Syyriastakin. Boltonia kismittää, että Trump toivoi Yhdysvaltojen vetäytyvän maailmanpoliisin roolistaan.
Bolton itse toivoi Trumpin jatkavan Yhdysvaltojen perinteisen, "jatkuvan konfliktin" doktriinin, toteuttamista. Trumpin kaudella ei uusia sotia ole kuitenkaan aloitettu, vaikka pakotepolitiikkaa ja likaista hybridisotaa toki käydään esimerkiksi Irania, Kiinaa, Venäjää, Venezuelaa ja Kuubaa vastaan. Trump ei aina toimi kuten edeltäjänsä, mutta hän ei ole myöskään mikään Washingtonin "syvän valtion" vastainen messiashahmo, joka tulee vapauttamaan maailman globalistien ikeestä.
Bolton ja Trump ovat erimielisyyksistään huolimatta molemmat Israelin ylimpiä ystäviä. Washingtonin tuki Israelille on vain kasvanut Trumpin valtakaudella. Kuten olen aiemmin kirjoittanut, eteneminen amerikkalaisessa politiikassa ei ole mahdollista, ellei tue sionistivaltion räikeimpiäkin rikoksia. Siksi on huvittavaa, kuinka Bolton tekopyhäilee, ettei Trump välitä "ihmisoikeuksista", vaikka molemmat tukevat palestiinalaisten sortoa. Boltonin oman Israelin vierailun filmimateriaalia on viime päivinä esitetty toistuvasti Ylen uutislähetyksissä, joissa hänen kirjaansa on käsitelty.
On sanottu, että Trump ei haluaisi kirjaa julkaistavan erityisesti siksi, että se sisältää raskauttavaa todistusaineistoa presidentti Trumpin virkasyyteoikeudenkäynnin kannalta. Boltonin mukaan Trump oli jäädyttänyt Ukrainalle myönnetyn sotilasavun, kunnes ukrainalaiset suostuisivat aloittamaan korruptiotutkinnan Trumpin poliittisesta vastustajasta, demokraattien Joe Bidenistä. Tästä tuskin saadaan uutta syytettä aikaan Boltonin tekstin perusteella.
Yhdysvalloissa on myös spekuloitu, voiko Bolton joutua rikosoikeudelliseen vastuuseen kirjastaan. Trumpin hallinnon mukaan Bolton on syyllistynyt turvaluokiteltujen tietojen paljastamiseen. Koska raha on Trumpille tärkeää, hän yrittänee ainakin saada Boltonin menettämään kirjansa tuotot.
Vaikka Trump olisi kirjan esittämä imbesilli, leijuu Boltonin "kostopornon" yllä tympeä haju. Kuka arvostaa työntekijää, joka ryhtyy estoitta mustamaalaamaan entistä esimiestään? Valtamediassa Boltonin teosta on suitsutettu, vaikka se piirtää Trumpista myös kuvan miehenä, joka ei halua sotaa. Kirja ei loppujen lopuksi ole kovin kummoinen, vaan lähinnä Washingtonin sisäpiiriläisen omahyväinen yritys osoittaa olevansa "oikealla puolella".
