 |
| Xi ja Trump |
Trump totesi ensin, että Yhdysvaltojen kauppaetuuksiin oikeuttava erikoisasema Hongkongille loppuu Kiinan
lakiuudistuksen myötä. Hän kuitenkin perui puheensa jo seuraavana päivänä ja pörssit kääntyivät taas selvään nousuun.
Yhdysvallat on katkaissut suhteensa Maailman terveysjärjestöön. Jotain ulkopuolista tahoa täytyi syyttää Yhdysvaltojen huonosta koronakriisin hoidosta ja YK:n alainen järjestö sopi hyvin Trumpin kohteeksi näin vaalivuonna. Trumpin suhtautuminen kansainvälisiin instituutioihin on ollut nuivaa jo aiemmin, sillä hän kokee, ettei Yhdysvallat saa tarpeeksi vastinetta rahoitukselleen.
Kiina on puolestaan päättänyt, että uuden koronaviruksen alkuperä selvitetään tieteellisesti. Mitään peittelyä asian suhteen ei suvaita, sanoo Kiinan pääministeri Li Keqiang. Peking hyväksyy myös riippumattoman tutkimuksen tekemisen siitä, miten hyvin tai huonosti Maailman terveysjärjestö on hoitanut koronakriisiä.
Pepe Escobarin mukaan Kiina pyrkii näin osoittamaan, ettei se suvaitse "kylmän sodan mentaliteettia" ja toivoo Kiinan ja Yhdysvaltojen vielä joskus kykenevän rakentavaan yhteistyöhön. Pääministeri Li'n mukaan maiden väliset suhteet voivat olla joko "molempia osapuolia hyödyttäviä tai molempia vahingoittavia".
EU ei ole yhtä Kiinan-vastainen kuin Yhdysvallat. Liittokansleri Angela Merkel on suhtautunut luottavaisesti Kiinan ja Euroopan välisten suhteiden kehittymiseen. Myös EU:n ulkosuhteiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan Josep Borrellin huomiot "Amerikka-johtoisen maailmanjärjestyksen lopusta ja aasialaisen vuosisadan alkamisesta" ovat huomionarvoisia.
Escobarin mielestä tasainen huhujen ja virallisten lausuntojen virta Frankfurtista, Berliinistä, Brysselistä ja Pariisista vahvistaa sen, että Kiina ja Itä-Aasia ovat nousemassa EU:n tärkeimmiksi kauppakumppaneiksi. Tuleeko Euroopasta "euraasialainen"? Siitä ei Trumpin tiimi saati "syvän valtion" establismentti tule pitämään.
Kiina on myös muuttanut strategiaansa uudella, offensiivisemmalla diplomatialla. Ulkoministeri Wang Yi jo totesi Yhdysvaltojen haluavan "uuden kylmän sodan". Kiinan demonisoinnille ei hänen mielestään ole perusteita, mutta Peking ei tule alistumaan Yhdysvaltojen kiristykselle ja uhkailulle. Uuden polven kiinalaisdiplomaatteja onkin kutsuttu "susisotureiksi" suositun kiinalaisen toimintaelokuvan mukaisesti.
"Susisoturi"-teema tulee jatkumaan Pekingin ulkopolitiikassa, Escobar sanoo. Kuten kiinalaiskenraali Qiao Liang asian ilmaisi, "jos Kiinan täytyy tanssia susien kanssa, sen kannattaa ainakin määrätä askelrytmistä". Tämä sopii Hongkongin kysymykseen sekä suhtautumiseen lännen rahoittamiin aktivistiryhmiin, jotka yrittävät epävakauttaa aluetta.
Kiinalaisen Global Times-lehden päätoimittaja Hu Xijing on sanonut suoraan, että uusi turvallisuuslakiuudistus oli "kuolinisku amerikkalaiselle interventiolle Hongkongissa". Myös itsehallintoalueen yrittäjät haluavat palata normaaliin päiväjärjestykseen, joten "mustan blokin" demokratia-aktivisteilla ei ole kaupungissa niin suurta kannattajakuntaa, kuin länsimedia usein antaa ymmärtää.
Yhdysvaltojen ulkoministeriö on joka tapauksessa jo täydessä hybridisotamoodissa ja luomassa narratiivia "sivilisaatioiden yhteentörmäykselle". Ulkoministeri Mike Pompeo on jo uhkaillut "viiden silmän maita" (eli Australiaa, Britanniaa, Kanadaa ja Uutta-Seelantia) ja muitakin vasalleja vakavilla seurauksilla, elleivät nämä vetäydy yhteistyöstä Huawein sekä Kiinan Vyö ja tie-hankkeen kanssa.
Myös Trumpin uudessa presidentinvaalikampanjassa Kiina on keskeisessä asemassa. Republikaaneille on lähetetty 57-sivun muistio aiheesta, jossa kerrotaan Kiinaa vastaan suunnatusta hybridisodasta, propagandasta ja informaatio- ja kybersodan teknologioista. Asenne ilmenee jo kentällä; esimerkiksi republikaanisenaattori Marsha Blackburn on julistanut Kiinan olevan osa "uutta pahan akselia".
Kaikkien Kiinan-vastaisten amerikkalaistoimijoiden tavoitteena on Kiinan talouden kurjistaminen keinolla millä hyvänsä. Näin rampautettaisiin myös euraasialainen integraatioprosessi, jonka kolme keskeisintä toimijaa, Kiina, Venäjä ja Iran, on myös määritelty suurimmiksi uhiksi Yhdysvaltojen kansalliselle turvallisuudelle.
Escobarin mielestä Peking on tähän asti toistuvasti aliarvioinut Amerikan "syvän valtion" pakkomielteen säilyttää globaali johtoasemansa. Jokainen brzezinskiläinen peliliike geopolitiikan suurella shakkilaudalla keskittyy kahteen päämäärään: Venäjän ja Kiinan pyrkimysten torppaamiseen.
Yhdysvallat on "kaaoksen imperiumi", jossa plutokratia projisoi omaa sisäistä hajaannustilaansa muuhun maailmaan. Vasta nyt kuolemanvakava peli alkaa ja myös ydinasepelote on kuvassa mukana. Trumpin hallinnossa on keskusteltu uuden ydinkokeen suorittamisesta kolmen vuosikymmenen tauon jälkeen. Amerikkalaisaseistus on suunnattu euraasialaisia kilpailijoita vastaan.
Escobarin mielestä olisi liikaa vaadittu, että Trumpin tiimi oppisi jotain Vyö ja tie-hankkeen gramscilaisesta tarkastelusta, joka osoittaa että "kiinalainen unelma", tuo kungfutselainen versio lännen talousajattelusta, heijastaa Kiinan kehitystä maailmantalouden ydintuotantoalueeksi olemassa olevia globaaleja rakenteita hyödyntäen.
Trumpin tiimi on äänekkäästi ilmoittanut omasta Kiinan-vastaisesta strategiastaan. Escobar arvioi, että voimme odottaa Kiinalta sarjaa hiljaisia, Sunzin sodankäynnin oppien mukaisia vastaiskuja.
