Hänen mielestään Yhdysvaltojen tulevissa presidentinvaaleissa on kysymys nimenomaan Kiinasta. Kiina on Bannonin mielestä pysäytettävä, jotta amerikkalainen hegemonia voisi jatkua.
Bannonin edustama maailmankuva on hyvin mustavalkoinen, tai niin hän ainakin antaa ymmärtää: "demokraattinen" Länsi™ on hyvä, "totalitaristinen" Kiina taas paha. Bannon odottaa kuumeisesti Amerikan yhteenottoa Kiinan kommunistisen puolueen kanssa. Informaatio- ja kybersota käy jo täysillä.
Haastattelussa Bannon saa kaiken näyttämään Kiinan syyltä. Koronavirus on Kiinasta lähtöisin ja Bannonin mielestä tahallaan länteen levitetty. Hän toistaa Trumpin tyyliin, ettei Kiina toiminut tarpeeksi nopeasti viime joulukuussa viruksen taltuttamisen suhteen. Lännen propagandistina Bannon painottaa viruksen kiinalaista alkuperää.
Samoin George Floydin kuolemasta hän syyttää Kiinaa: Floydilla oli koronavirustartunta ja hän oli "kiinalaisten huumekartellien" Yhdysvalloissa levittämän fentanyylin käyttäjä. Floyd yritti maksaa kaupassa väärennetyllä shekillä; tässä yhteydessä Bannon mainitsee kiinalaisen "väärän rahan". Koska Kiina on "vienyt amerikkalaisten työpaikat", Floydista tuli epäonnistuja ja narkomaani, Bannon väittää pokkana.
Bannon sanoo, että kiinalaiset täytyy vapauttaa "gangsterihallintonsa" ikeestä. Tämä on tutun kuuloista amerikkalaista vallanvaihtopuhetta. Bannonista on "törkeää", etteivät kiinalaiset saa olla "vapaita" länsimaiden kansalaisten tyyliin. Jokaisen muun Aasian maan, "kuten Taiwanin, Japanin, Etelä-Korean sekä Intian, Singaporen ja Vietnamin", tulisi kääntyä Kiinaa vastaan. Tarvitaan uusi Yhdysvaltojen johtama "koalitio" (aivan kuten Irakin sodassa?).
Trump on Bannonin mielestä ainoa Yhdysvaltojen presidentti, joka uskaltaa vastustaa Kiinan kommunistista puoluetta. Nyt on aika korottaa panoksia. Bannon on hyvillään, että Yhdysvaltojen kongressi ja senaatti ovat siirtyneet Trumpin linjoille Kiinan-vastaisuudessaan. Kiinalaiseen komentoon Hongkongin vapaakauppa-alueella on myös puututtava kovalla kädellä, sillä "Hongkong on kuin Itävalta vuonna 1938".
Bannon ei voi olla mainitsematta Iranin islamilaista tasavaltaa ja sen yhteyksiä Kiinaan. Washingtonin pakotteet eivät pure Iraniin tarpeeksi, koska Peking auttaa Teherania. Bannon paasaa, kuinka Kiinan kommunistinen puolue "levittää pimeyttään halki koko Lähi-idän". Vaarassa on erityisesti amerikkalaisten "suurin liittolainen, Israel". "Iran on israelilaisten verivihollinen" ja "Iranin mullahit ovat samassa juonessa Kiinan kanssa"; tätä rataa Bannonin viholliskuvalogiikka etenee.
Vaikka valtaosa haastattelusta on aika pinnallista propagointia, Bannon nostaa esiin myös geopoliittisia näkökulmia. Bannonista Kiinan tavoite on "hallita Euraasian maamassaa yhdessä kumppaniensa Pakistanin, Iranin, Turkin ja Venäjän kanssa" ja työntää Yhdysvallat pois alueelta. Tämän jälkeen Kiina tulee keskittymään "Eurooppaan, Saharan eteläpuoleiseen Afrikkaan ja läntiseen pallonpuoliskoon" saavuttaakseen "globaalin johtoaseman", Bannon arvioi.
Trumpin entinen neuvonantaja myöntää hieman kateellisen oloisesti, että Kiinan geopoliittinen strategia on vertaansa vailla. Kiina ottaa "samanaikaisesti huomioon kolme keskeistä geopoliittista teoriaa ja pyrkii toteuttamaan niitä käytännössä", Bannon selittää, mainiten joukon lännen geopoliittisia suunnannäyttäjiä.
"[Kiinalaiset] toteuttavat Halford Mackinderin Euraasian maamassan haltuunottoa Tie ja vyö-hankkeensa kautta. He seuraavat Alfred Thayer Mahanin meristrategiaa, jossa luodaan kuristuspisteitä avomeren laivaston ja tukikohtaverkoston avulla. He hyödyntävät myös Nicholas John Spykmanin reunamaan teoriaa puskemalla länttä pois Aasian merellisiltä reuna-alueilta", Bannon luettelee.
Tämä on Bannonille osoitus Kiinan "geostrategisesta etevyydestä", mutta myös kiinalaishallinnon "pahuudesta". Bannon siirtyy sujuvasti Ronald Reaganin ja George W. Bushin retoriikkaan kuvaillessaan Kiinaa "pahan valtakuntana". Kiinalaisjohto toimii "kuin natsit, fasistit ja neukut". Bannon ei näe heissä mitään eroa, sillä Kiina on samanlainen "totalitaarinen diktatuuri". Yhdysvaltojen velvollisuus on siis jälleen taistella "vapauden puolesta", kiinalaiskommunisteja vastaan.
Tästä tulee olemaan kyse myös Yhdysvaltojen presidentinvaaleissa, Bannon toteaa. Vaikka Bannon ei enää kuulu Trumpin lähipiiriin, hän jatkaa Trumpin politiikan tukemista muilla tavoin. Kiireisen miehen kaikki energia tuntuu keskittyvän nyt Kiinaan.
"Sata kaksikymmentä prosenttia ajastani kuluu tällä hetkellä Kiinan kommunistisen puolueen alasajoon", hän kehuu, viitaten kaksituntiseen televisio-ohjelmaansa, johtamaansa Rule of Law Societyyn, "uuden Kiinan liittovaltion" projektiin, sekä tukemaansa neokonservatiiviseen ajatushautomoon, Committee on the Present Danger. "Tämä on elämäntyötäni nyt", Bannon päättää.
