Tämä on helpommin sanottu kuin tehty, varsinkin kun otetaan huomioon Washingtonin sananvalta euromaissa, Euroopassa sijaitsevista amerikkalaisista sotilastukikohdista puhumattakaan. Suomessakin kumarretaan kohti Länttä™ niin liberaaliglobalistien kuin kansallismielistenkin piireissä.
Euraasialainen tulevaisuus voisi hahmottua vahvemmin, mikäli Kiina ja Venäjä ryhtyisivät määrätietoisesti tekemään strategisia investointeja viihdeteollisuuteen. Pelkkä sotilaallinen voima ei riitä, eikä edistyminen geopolitiikan pelikentällä; myös viihde olisi valjastettava aseeksi lännen valtaa vastaan. Miltä tuntuisi amerikkalaisen tarjonnan sijaan seurata vaihteeksi kiinalaista, venäläistä tai vaikkapa iranilaista viihdettä? Myös suomalaista tarjontaa sekä skandinaavista "nordic noiria" voisi sisällöllisesti päivittää jo uuteen, liberalismin jälkeiseen aikaan.
Jos Kiina haluaa kasvaa todelliseksi vastavoimaksi lännelle, sen on välitettävä oma, vaihtoehtoinen tulevaisuuden visionsa myös viihteen keinoin. Hollywoodin tuotanto ja muu nykyinen angloamerikkalainen elokuvatarjonta on korvattavissa. Kaupallisia televisioyhtiöitä voidaan ostaa tai perustaa. Kiinan visio "ihmiskunnan yhteisen kohtalon yhteisöstä" voi edetä vain, jos amerikkalainen ylivalta päättyy ja moninapainen maailma saa äänensä kuuluviin. Tässä maailmassa voisi olla nykyistä paremmin tilaa myös eurooppalaisuudelle, suomalaisuudesta puhumattakaan.
Länsimainen viihdeteollisuus on jo vuosikausia tuputtanut maailmalle amerikkalaista liberalismia, poliittisen korrektiuden vaatimuksiaan ja kirjoittanut uusiksi myös historiaa voittajan elkein. Massoilla ei ole ollut vaihtoehtoja, kun valtaosa tarjonnasta edustaa samaa ideologiaa, jolla on ollut hyvin tuhoisa vaikutus maailman eri kulttuureille. Tässä olisi hyvä kohde lännen kilpailijoille ryhtyä rahoittamaan ja tuottamaan sellaista viihdettä, joka ei vastaa lännen liberalismin ihanteita, mitä tulee esimerkiksi seksuaali- ja identiteettipolitiikkaan.
Epäilen, menestyisikö amerikkalaistyyppistä, monietnistä yhteiskuntaa ja dekadenttia individualismia kuvaileva sarja tai elokuva yhtä hyvin Aasiassa kuin vihamielisen eliitin aivopesemässä lännessä. Toisaalta länsimaissakin esimerkiksi Frozen-animaatioelokuvat menestyivät hyvin luultavasti siksi, ettei niissä yllättäen esiintynytkään pakonomaista, päälle liimattua "monimuotoisuutta", vaan elokuvien pohjoiset hahmot olivat natiivieurooppalaisia. Tällainen on länsimaisissa elokuvissa ja tv-sarjoissa nykyään perin harvinaista.
Miksipä Kiina, Venäjä ja muut lännen kilpailijat eivät siis ryhtyisi rahoittamaan erilaista materiaalia iskeäkseen kiilaa anglosionistien ja muun maailman kuluttajien välille? Tehköön vain Hollywood Tuhkimosta lesbo- tai transversion. Kiina voisi sen vastapainoksi rahoittaa (tai tehdä itse) tervehenkisempää viihdettä, jota muu maailma oikeasti haluaa nähdä ja kuluttaa. Jos Kiina, Venäjä ja muut länsikeskeisen järjestyksen haastajat haluavat todella ryhtyä uuden maailmanjärjestyksen johtomaiksi, niiden olisi hyödynnettävä massojen illiberaalia makua.
Kuten olen aiemmin kirjoittanut, viihdeteollisuus toimii poliittisen hegemonian tukena. Tällä hetkellä jopa Venäjän viihdeteollisuus on suurelta osin "lännettyneiden liberaalien" käsissä, kuten toimittaja Tim Kirby on todennut. Jos Venäjä ja Kiina pyrkisivät heijastamaan omaa visiotaan (onko niillä sellaista?) ulospäin myös viihteen ja kulttuurin keinoin, Hollywoodin liberalismi heikentyisi, samoin Yhdysvaltojen ulkopoliittinen vaikutusvalta, jota lännen populaarikulttuuri on tähän asti edistänyt.
Huawein tapaisten suuryritysten tai massiivisen uuden silkkitien infrastruktuurihankkeen myötä maailma tulee yhä riippuvaisemmaksi Kiinasta. Länttä hallitsevan eliitin hegemoniaan tottuneille tämä saattaa olla kauhistus, joten Kiinan olisi syytä käyttää pehmeää valtaa viisaasti. Ei ole vielä varmaa, onnistutaanko tässä.
Euroopassa amerikkalaisen hegemonian vastaisia natiiveja muutosvoimia ei valitettavasti ole (kansallismielisetkin puolueet eri maissa ovat kaikki vanhan liberaalin järjestyksen tukijoita). Kollektiivinen "länsi" ei tule edes Trumpin johdolla radikaalisti muuttumaan. Näin ollen paradigmasiirtymän täytyy alkaa muualta. Aasia yleisesti ja Kiina erityisesti on mainittu tulevaisuuden suunnannäyttäjinä useiden talouden ja politiikan asiantuntijoiden parissa.
Vaikka ihmiset eivät yleensä pidä suurista muutoksista, euraasialainen tai kiinalaisjohtoinen maailmanjärjestys voisi olla maailmalle nykyistä, rappeutunutta liberaalia järjestystä parempi vaihtoehto. Tällaiseen muutokseen on kuitenkin vielä matkaa.
