Tämä vastakkainasettelu on syytä pitää mielessä, kun tarkastellaan Yhdysvaltojen Eurooppaan vaikuttavia toimia sekä todellisia motiiveja sanojen ja tekojen taustalla. Trumpin talousnationalismi voi olla hyväksi Yhdysvalloille, mutta ei EU:n jäsenmaille, muusta maailmasta puhumattakaan.
Toisin kuin Yhdysvallat, Euroopan unioni haluaa säilyttää Iranin kanssa vuonna 2015 allekirjoitetun ydinsopimuksen. Sen pitää kuitenkin saada Yhdysvaltojen pakotteita kiertävä maksujärjestelmä toimimaan, jotta Teheran voisi jatkaa kaupankäyntiä ja yhteistyötä Euroopan kanssa. EU:ssa on ilmennyt halua asettua Trumpin Iranin strategiaa vastaan, ja viimeisimmän tiedon mukaan erityisjärjestelystä ei kerrota vielä tarkemmin, jotta vältyttäisiin amerikkalaisilta sabotaasiyrityksiltä.
Euroopan unionissa varmasti tiedetään, että Trumpin hallinto pyrkii epävakauttamaan Eurooppaa ja estämään mantereen lähentymistä Venäjään ja Kiinaan, jotta Yhdysvaltojen oma asema ei entisestään heikentyisi. EU:n suunnitelmat euron vahvistamiseksi ovat merkittävä liike dollarin "maailmanvaluutta-asemaa" vastaan. Kaupankäynti dollareissa on ollut Yhdysvaltojen talouden tukijalka. Nyt kun Yhdysvaltojen ja Saudi-Arabian suhteet ovat mutkistuneet ja Yhdysvaltojen ja EU:n intressit selvästi kääntyneet toisiaan vastaan, EU on Yhdysvalloille merkittävin kilpailija Kiinan ohella.
EU on yksi maailman suurimmista energian tuottajista. Tuotannon arvo on yli 300 miljardia dollaria ja tähän asti unioni on käyttänyt energiakauppavaluuttana dollaria noin 85-prosenttisesti. On selvää, että Yhdysvaltojen pakotepolitiikka, jossa dollaria käytetään aseena geopoliittisia tarkoitusperiä varten, tuottaa lopulta väistämättömän vastareaktion. Venäjä on jo siirtymässä pois dollarista. Asekaupat Intian kanssa sovittiin venäläisissä ruplissa; sama koskee Venäjän kaupankäyntiä Turkin kanssa. Intia on puolestaan allekirjoittanut sopimuksen Iranin kanssa rupian käyttämisestä öljyn ostossa.
Mikäli Euroopan unioni haluaa vahvistaa rooliaan itsenäisenä poliittisena toimijana, sen on oltava valmis ajamaan määrätietoisemmin omia intressejään sekä asettumaan Yhdysvaltoja vastaan. Valitettavasti Jean-Claude Junckerin kaltaisten federalistien unelma Euroopasta ei ole paljon kummempi kuin globalistien ankea visio yhtenäisestä maailmasta. Eurooppa voi toimia integroituneena blokkina vain, jos sen arvopohjaa radikaalisti päivitetään vastaamaan ajan vaatimuksia. EU-byrokraattien olisi syytä tutustua esimerkiksi Alain de Benoistin näkemyksiin Euroopan ongelmista.
