 |
| Joulukuusi Aleppossa. |
Presidentti Trump ilmoitti aiemmin tämän vuoden maaliskuussa, että Yhdysvaltojen joukot vetäytyisivät Syyriasta "pian". Tämän jälkeen hän (tai Yhdysvaltojen pysyvä valtiokoneisto) on jo ehtinyt muuttaa mielensä. USS Harry S. Truman-lentotukialus on hävittäjineen yhä Välimerellä. Amerikkalaiset, englantilaiset, ranskalaiset ja israelilaiset hävittäjät tekevät kellon ympäri lentoja, harjoitukset tekosyynään. Yhdysvaltojen johtama, naurettavasti "Isisin vastaiseksi koalitioksi" nimetty liittouma partioi yhä alueella. Ranskalainen viestiliikenteen seuranta-alus Dupuy de Lôme on myös paikalla amerikkalaisten alusten seurassa.
Savitskyn mukaan Yhdysvaltojen armeija on lähettänyt toiset viisisataa merijalkaväen sotilasta Syyrian, Jordanian ja Irakin rajalla sijaitsevaan Al-Tanfin sotilastukikohtaan. 1700 Yhdysvaltojen komennossa toimivan "Syyrian demokraattisten voimien" eli SDF:n kurdi- ja arabitaistelijaa on myös siirtynyt vahvistamaan tukikohtaa. Moskovan ja Damaskoksen mukaan Yhdysvallat on kouluttanut myös Isis-jihadisteja ja muita kapinallisryhmien taistelijoita Al-Tanfissa.
Yhdysvaltojen sotilaat ryhtyivät valvomaan Syyrian ja Turkin rajaa aiemmin tässä kuussa. Tämän siirron nähdään antavan jonkinlaista suojaa Turkista tuleville kurditaistelijoille luultavasti siksi, että heidän tukensa olisi tarpeen, mikäli taistelu alkaisi. Venäjä varoitti Yhdysvaltoja jo syyskuussa siitä, että Syyria saattaa aloittaa operaation vapauttaakseen alueensa ulkomaisista joukoista, mutta varoitus kaikui kuuroille korville.
Yhdysvaltojen yhtenä tavoitteena on saada Iran vetäytymään Syyriasta. Osittain tätä tarkoitusta varten käynnistettiin myös painostuskampanja talouspakotteiden välityksellä. Koska Venäjä ja Syyria ovat jo miltei tuhonneet Isis-joukot, ei Yhdysvaltojen johtamalla, teennäisellä "Isisin vastaisella koalitiolla", ole perusteltua virallista syytä olla Syyriassa, eikä valtamedia ole tähänkään asti valistanut suurta yleisöä amerikkalaisten läsnäolon todellisista syistä.
Välillä on annettu ymmärtää, että "Assad voi jäädä", koska hänen kansansuosionsa on suuri, eikä Syyrian legitiimiä hallintoa onnistuta kylliksi mustamaalaamaan. Ei silti, yrityksen puutteesta ei voi länsiliittoumaa syyttää. Läsnäoloa Syyriassa on pitkitetty tehtailemalla yhä uusia "kemiallisia iskuja", joista on sitten syytetty Assadia. Trump on sentään myöntänyt, että Yhdysvaltojen joukot ovat ylipäänsä Lähi-idässä tukeakseen Israelin intressejä.
Tällä välin Benjamin Netanjahun johtama sionistihallinto on pyrkinyt luomaan suhteita konservatiivisiin arabimaihin. On väläytelty jopa arabimaiden "omaa Natoa", johon kuuluisivat ainakin Saudi Arabia, Egypti, Arabiemiraatit ja Jordania. Tällaisen epäpyhän liiton pitäisi toimia yhteistyössä Israelin kanssa Irania vastaan (mitähän palestiinalaiset tästä ajattelevat?).
Arabien ja Israelin sotilasliitto on äkkiseltään aika epärealistiselta tuntuva ajatus, mutta angloamerikkalaisjuutalainen establismentti yrittää kehitellä mitä vain saadakseen Assadin kaadettua, heikentääkseen Iranin vaikutusvaltaa ja vahvistaakseen Israelin asemaa Lähi-idän politiikan keskiössä. Nyt Saudien Mohammad bin Salman ja Egyptin Abdel Fattah al-Sisi rohkaisevat arabeja "normalisoimaan suhteensa Israelin kanssa".
Yhdysvaltojen Iranin-erityisedustaja Brian Hook on myös uhkaillut Irania "sotilaallisilla toimilla", jos pakotepolitiikka ei riitä ja Iran säilyttää asemansa geostrategisena esteenä Washingtonin Lähi-idän intresseille. Iranin korkein hengellinen johtaja on todennut, ettei Iran halua sotaa Yhdysvaltojen tai minkään maan kanssa, mutta Iranin armeija kehittää puolustusjärjestelmiään potentiaalisia hyökkääjiä varten.
Syyriassa Israelia ärsyttää Iranin läsnäolo sotilaallisten neuvonantajien ja Iranin tukemien Libanonin Hizbollah-sissien muodossa. Tätä tekosyytä käyttäen Israel on aiemmin tehnyt lukuisia ilmaiskuja Syyrian sisällä, väittäen yrittävänsä osua vain iranilaisiin kohteisiin. Ilmaiskut on kumma kyllä tehty aina, kun Yhdysvaltojen ja sen liittolaisten tukemat terroristijoukot ovat olleet hätää kärsimässä Syyrian armeijan ja Venäjän toimesta. Nyt ilmahyökkäyksistä on tullut vaikeampaa Venäjän toimitettua Syyrialle S-300-ilmatorjuntaohjuksia.
Mikäli sota Syyriassa joskus vihdoin päättyy ja sovintoprosessi saadaan todella käyntiin, Yhdysvallat jää varmasti alueelle yrittääkseen saada Syyrian jaetuksi osiin; myös Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov on todennut Yhdysvaltojen yrittävän jotain tämäntapaista kieroilua. SDF:n valvomien alueiden erottaminen muusta maasta on ainoa tapa saavuttaa tämä tavoite. Yhdysvaltojen nykyinen läsnäolo Tanfissa ja muualla osoittaa, ettei Washington ole vetäytymässä.
Kun tapahtumat Ukrainassa ja Euroopassa vievät suuren yleisön huomion, Syyrian tilanne jää helposti taka-alalle. Asiantuntija Arkady Savitskyn mielestä jotain erityistä on tekeillä: Yhdysvaltojen ja kapinallisten joukot on koottu Al-Tanfin tukikohtaan odottamaan seuraavaa siirtoa. Toivottavasti Assad, Syyrian armeija, Venäjä sekä Iran tietävät, mitä on tulossa.
