Brexitistä Pikku-Britanniaan

Pikku-Britannia-koomikot David Walliams ja Matt Lucas

Nyt kun Britannia on jättänyt Euroopan unionin, sen täytyy solmia uudestaan kauppasuhteet EU:n, Yhdysvaltojen ja muidenkin maiden kanssa.

Moon of Alabama-blogissa arvioidaan, ettei briteillä ole paljoa neuvotteluvaraa. Melkein viisikymmentä prosenttia Britannian viennistä menee EU-maihin ja näistä markkinoista halutaan pitää kiinni.

Britannian on saatava uusi sopimus aikaan EU:n kanssa vientiteollisuuden tukemiseksi. Yhdysvalloissa kongressin on myös hyväksyttävä uusi kauppasopimus Britannian kanssa. Lobbarit tekevät parhaansa saadakseen asiakkailleen mahdollisimman vapaan pääsyn brittiläisille markkinoille.

Kauppaneuvottelujen pitäisi käynnistyä piakkoin Trumpin hallinnon kanssa. Amerikan "erityiskumppanille" asetetaan kuitenkin ehtoja. Washington on jo painostanut Downing Streetiä, ettei kiinalainen Huawei pääsisi Britanniaan. Tässä asiassa Boris Johnson tuotti Trumpille jo pettymyksen: Britannia sallii Huawein osallistuvan maan 5g-verkon pystyttämiseen.

Yhdysvallat haluaa tuoda Britanniaan myös omia maatalouden ja terveydenhuollon tuotteitaan. Tästä seurannee skismaa brittimaanviljelijöiden ja ruuantuottajien kanssa. Myöskään brittien kansallisen terveydenhuollon siirtäminen amerikkalaisomistukseen ei taida onnistua siten kuin Trumpin taustavoimat haluaisivat.

Briteillä on neuvottelupaineita. EU ehkä tarjoaa lisäaikaa, mutta Boris Johnson ­halusi EU-erolakiin vakuudet siitä, että siirtymäkausi päättyy tämän vuoden lopussa. Johnsonin hallinto vakuuttaa, että neuvottelut hoidetaan nopeasti, mutta kauppasopimusten solmiminen on yleensä vienyt useamman vuoden. EU voi myös hankaloittaa Britannian pääsyä euromarkkinoille, mikäli brittituotteet eivät noudattaisikaan enää Brysselin direktiivejä.

Iso-Britannia on muuttunut monessa mielessä komediasarjan mukaiseksi "Pikku-Britanniaksi". Nyt Britannia tarvitsee kauppasopimuksia muita maita kipeämmin, väittää myös Moon of Alabama-blogisti. Hän arvioi skeptisesti, ettei tory-hallitus saa aikaiseksi sopimuksia, jotka hyödyttäisivät ainakaan perusbrittejä. Britannia voi kuitenkin yrittää brändätä itsensä uusiksi: on jo puhuttu EU:n sääntelystä vapautetusta "vapaakauppasaaresta".

Vihreiden europarlamentaarikko Ville Niinistö twiittasi joulukuussa, että brexitin jälkeisistä neuvotteluista EU:n kanssa tulee vaikeita, mikäli "tory-hallitus hakee asemaa lähes veroparatiisina, joka dumppaa ympäristö- ja työoikeusvaatimuksia".

Niinistö arvelee EU-eron tuovan "lisää liikkumatilaa Lontoon Citylle ja mahdollisuuden heikentää työntekijöiden asemaa". Näin Britanniaa hallitseva eliitti saa jälleen haluamansa, vaikka brexit markkinoitiinkin "tavallisen kansan voittona eliitistä". Aika näyttää, hyötyykö kansa EU-erosta. Lontoossa terrori-iskut jatkuvat osana "uutta normaalia" brexitin jälkeenkin.

Brittien on ratkaistava myös joukko kansallisia kysymyksiä. Pohjois-Irlanti integroidaan taloudellisesti muuhun Irlantiin ja se voi ajan mittaan harkita eroa Isosta-Britanniasta. Skotlantilaisista enemmistö olisi mieluummin pysynyt EU:ssa; myös skotit voivat yrittää erota emämaastaan uudemman kerran. Viiden-kymmenen vuoden päästä "Iso-Britannia" on todennäköisesti pienempi kuin nykyään.

EU pärjännee hyvin ilman Britanniaa. Maa ei ollut koskaan oikeasti sitoutunut unioniin, ja sillä oli usein kielteinen rooli. Mutta EU:n tulisi myös muuttua ja vähentää yritystään keskittää ja säännellä kaikkea, todetaan Moon of Alabama-blogissa. Jos unioni jatkaa kuten Brysselin byrokraatit ja kiihkeimmät eurofederalistit haluavat, muut maat saattavat haluta seurata Britannian esimerkkiä.