maanantai 15. kesäkuuta 2020

Tarja Halonen ja koronan jälkeinen maailma

Tarja Halonen
Suomen entinen presidentti Tarja Halonen on havahtunut siihen, että "maailmanpolitiikan valtapeli on uudessa asennossa".

Helsingin Sanomien haastattelussa Halonen sanoo, että kylmän sodan aikaiset jakolinjat eivät enää päde.

Eurooppalaiset johtajat eivät enää kuvittele Yhdysvaltojen "seisovan maailmanjärjestyksen keskellä". Halonenkaan ei usko, että Yhdysvallat johtaisi maailman ulos esimerkiksi koronakriisistä.

Halonen myöntää, että jälkiamerikkalaisessa maailmassa Kiinan rooli tulee vahvistumaan niin taloudellisesti kuin muutenkin. Samoin nousevat myös "alueelliset autoritaariset vallat", Venäjä ja Turkki.

Toisin kuin lännen ylivaltaa tähän asti korostanut presidentti Sauli Niinistö, Halonen puhuu jo "multipolarisoitumisesta": maailmaan on muodostumassa useita valtakeskuksia ja tämä näkyy "jonkin ajan kuluttua myös globaalissa politiikassa".

Miten käy Euroopalle muuttuvassa maailmassa? Koronakriisin myötä EU:n täytyy "miettiä asemaansa", Halonen arvioi. Terveysuhkiin vastaamiseen on hänen mielestään "tullut herätys", nyt pitäisi "rakentaa turvaverkostoja". Nähtäväksi jää, riittääkö kriisivalmiuden nostaminen lisäämään keskinäistä solidaarisuutta, jonka puute on tullut yhä räikeämmin esiin.

Halonen ymmärtää, että jäsenmaissa ilmenee myös liittovaltiokehityksen vastustusta. Euroopan unionin taloustilanne on niin ikään "jatkuvan pohdiskelun aihe". Kuihtuuko Eurooppa talousalueena Yhdysvaltojen ja Kiinan geopoliittisen ja geoekonomisen mittelön keskellä?

Halosen mielestä EU on "aina ollut kovin eriparisten maiden unioni". Viime vuosina on yhä useammin kysytty, mikä unionin maita oikeasti yhdistää, vai yhdistääkö mikään.

Unkari ja Puola nousevat haastattelussa esiin, mutta Halonen ei pidä ajatuksesta, että unioni eristäisi sen keskeistä visiota kritisoivat, "erimieliset maat". Halonen ei sitä suoraan sano, mutta hänen näkemyksestään tulee mieleen, eikö oikea ratkaisu olisi antaa eri maiden kehittyä ilman että niitä patistetaan väkisin tiettyyn muottiin?

Euromaiden rasitteena on ollut myös "Välimeren yli tullut muuttoliike", josta tuli etenkin etelälle "painolasti". Italiaan suuntautui pakolaisvyöry, jonka seuraukset ovat suomalaistenkin tiedossa ja kokemuksessa. "Kun tähän vielä yhdistää Italian kohdalla koronan, niin siinä on taakkaa enemmän kuin kylliksi", Halonen sympatisoi saapasmaata.

Globaalin poikkeustilan aikana on tapahtunut paljon, mutta geopoliittisen asetelman muutos alkoi jo aiemmin. Halonen huomioi, että Venäjä ja Kiina tiivistävät yhteistyötä, mutta "maiden lähestyminen ei ole mikään uusi asia". Halosen mukaan tulevaisuudessakin "Venäjä tulee kurottamaan niin itään kuin länteen".

Pandemian jälkeen "paluuta vanhaan" ei Halosen mielestä ole; koronan jälkeinen maailma on "toisenlainen". Tätähän ovat jo useat maailman johtajat ja ajattelijat toistaneet. "On kuitenkin myös niin, että uutta maailmaa ei päästä aloittamaan puhtaalta pöydältä", Halonen katsoo.