Saksan ulkoministeri Heiko Maas yritti jo lieventää pelkoja mainitsemalla, ettei Saksa ole vielä saanut virallista ilmoitusta asiasta. Saksan hallituksen transatlanttisten suhteiden koordinaattori Peter Beyer on antanut ymmärtää, että amerikkalaisjoukkoja vähentämällä Trump polttaa "transatlanttisia siltoja".
Jos Trumpin määräys astuu voimaan, Saksaan jää vielä noin 25 000 amerikkalaissotilasta. Joukkojen vähentäminen on kuitenkin merkki muutoksesta, joka on tuskin enää pysäytettävissä. Koska toisen maailmansodan jälkeen rakennettu länsikeskeinen järjestys on päättymässä, on luonnollista, että sen instituutioita ja järjestelmiä puretaan ja uudelleenjärjestellään.
Yhdysvaltojen armeijan Euroopan-joukkojen entinen komentaja Frederick Hodges tosin paljasti kommentillaan New York Timesille, mistä amerikkalaissotilaiden läsnäolo Saksassa ja muualla Euroopassa johtuu. "Syy ei ole se, että suojelisimme saksalaisia, vaan tarkoituksena on palvella omaa etuamme", Hodges ilmaisee asian suoraan. Trumpin päätös sotii siis Yhdysvaltojen tähänastista ulkopoliittista strategiaa vastaan.
Venäjä-vastaiset sotahaukat ovat kummissaan. Trumpin suunnitelma huolestuttaa tiettyjä tahoja myös Suomessa. Kokoomuslainen eliitti on hivuttanut vuosi vuodelta Suomea sotilasliiton kylkeen ja nyt Naton johtomaa onkin tekemässä aivan päinvastaisia suunnitelmia. Jos Yhdysvallat supistaa joukkojensa määrää Euroopassa, tämän katsotaan olevan hyväksi Venäjän intresseille.
Trumpin presidenttikaudella Yhdysvaltojen joukkoja on haluttu vähentää ympäri maailmaa. Trump on syyttänyt muita Nato-maita liian pienestä osallistumisesta puolustusmenoihin. Erityisesti Saksa tuntuu kismittävän Trumpin hallintoa, sillä Saksa ostaa öljyä ja maakaasua Venäjältä, eikä Yhdysvalloista, kuten esimerkiksi Puola tekee.
Euroopan unionin puitteissa on myös puhuttu yhteisestä puolustuksesta liittovaltiokehitystä silmällä pitäen. Ranskan presidentti Emmanuel Macronin mielestä Yhdysvaltoihin ei kannata enää liiaksi nojata. Euroopan maiden ja Venäjän synergiaeduista pitäisikin puhua julkisuudessa enemmän, mutta lännen hybridisotakoneisto tekee tämän vaikeaksi.
Trumpin Nato-linjaukset ja joukkojen siirrot voivat johtua osittain myös siitä, että Yhdysvallat yrittää yhä saada Venäjää puolelleen. Kiinan nousu huolestuttaa Yhdysvaltoja ja asialle on tehtävä jotain. Trump on myös esittänyt, että Venäjä otettaisiin taas mukaan G8-maiden ryhmään. Trumpin lausunnot ovat toki usein ristiriitaisia; aiemmin hän on syyttänyt Euroopan maiden, kuten Saksan, olevan "Venäjän taskussa".
Kreml on ennenkin joutunut Washingtonin ja länsivaltojen pettämäksi, joten strategisesta kumppanuudesta Kiinan kanssa tuskin luovutaan väistyvän amerikkalaishegemonin eduksi. Yhteistyö Kiinan kanssa ei ole kaikille ykkösvaihtoehto Moskovassakaan, joten Venäjällä on yhä halua lähentyä Euroopan kanssa. Myös Kiina pyrkii lähentämään suhdettaan Brysseliin ja euromaihin.
Yhdysvallat lupasi Saksan jälleenyhdistämisen aikoihin, että sotilasliitto Nato ei laajene Saksasta enemmän itään. Washington piti kuitenkin kaikki optiot auki ja kun Itä-Euroopan entiset kommunistimaat halusivat tulla lännen miehittämiksi, ei romahtavasta Neuvostoliitosta ollut tätä suuntausta estämään. Loppu onkin historiaa, mutta nyt uusi geopoliittinen lehti on avautumassa.
