Arvelen, että tätä tullaan vielä katumaan, jos ja kun Euroopan unionin suuret jäsenmaat eivät jatkossa tottelekaan Washingtonia yhtä orjallisesti kuin Suomi ja muutamat Itä-Euroopan pienet traumavaltiot. Julkinen räksytys ja moraaliposeeraus vain heikentävät Suomen asemaa tulevassa, lännen jälkeisessä maailmanjärjestyksessä.
Suomi on viime aikoina osallistunut entistä vimmaisemmin angloamerikkalaiseen hybridisodankäyntiin Venäjää vastaan. Jokainen tyypillisin painotuksin esitetty uutislähetys, ajankohtaisohjelma ja sapekas lehtikirjoitus kertoo maamme synkästä suunnasta. Kuten ulkoministeri Sergei Lavrov on todennut, länsimaiden suhtautuminen Venäjän tilanteeseen on ollut täysin hysteeristä.
Samaa linjaa edustavat avoimesti myös Suomen johtavat poliitikot, pääministeri ja presidentti mukaan lukien. Sanna Marinin on ollut "mahdotonta hyväksyä" venäläisen oikeuden päätöstä Navalnyin tapauksessa, mutta tekopyhänä hän ei ota yhtä räväkästi kantaa lännen ihmisoikeusrikkomuksiin. Navalnyi olisi vapautettava välittömästi, mutta entäpä brittiläisessä tyrmässä viruva Julian Assange?
Myös pöllämystyneen oloinen, usein omituisia lausuntoja antava presidenttimme Sauli Niinistö, muistaa joka käänteessä esittää huolestuneisuutensa Venäjästä. Koronavirustakin vastaan hän ottaa mieluummin arveluttavan - mutta taatusti länsivalmisteisen - geenirokotteen, eikä halua tehokkaaksi todettua venäläistä sputnikia muidenkaan suomalaisten saataville.
Yhdysvalloissa vielä seniilimmän oloinen uusi presidentti Joe Biden on pitänyt ensimmäisen ulkopoliittisen linjapuheensa. Bidenille kirjoitettu wilsonilainen teksti sisälsi tuttua huttua "Yhdysvaltojen johtajuuden palauttamisesta" ja "maailman yhdistämisestä taisteluun demokratian puolustamiseksi". Suomalaisatlantistit hykertelevät varmasti tyytyväisinä.
Venäjään ja Kiinaan kohdistuvan tiukan linjan ohella Bidenin edustama lännen eliitin syvä suovaltio aikoo keskittyä ilmastopolitiikkaan, seksuaalivähemmistöjen oikeuksiin, pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden suojeluun sekä koronaviruksen päihittämiseen. Samaan aikaan John McCainin nimeä kantava amerikkalaislaivaston sota-alus on seilannut Kiinaa härnäten Taiwaninsalmen läpi.
Näennäisenä rauhan eleenä ennen tulevia koitoksia, Biden aikoo vetää Yhdysvallat viimein pois Jemenin sodasta, jota hän oli Obaman hallinnossa käynnistämässä. YK on kutsunut Jemenin runtelua "maailman pahimmaksi ihmisen aiheuttamaksi humanitaariseksi katastrofiksi", joten eiköhän sotateollisen kompleksin likainen työ maassa ole jo tehty. Saudit ja Israel varmasti jatkavat huthikapinallisten kurittamista, mutta amerikkalaisresurssit täytyy keskittää Venäjän lähettyville ja Aasiaan.
Kremlin tiedottajan Dmitri Peskovin mukaan Bidenin linjapuhe oli
aggressiivinen, eikä Venäjä aio sietää minkäänlaisia uhkavaatimuksia. Bidenin hallinnolle voikin olla luvassa vielä geopoliittisia nöyryytyksiä ylimielisyytensä vuoksi. Mitä tekee Suomi tällä välin? Jatkuuko tuomitseva moralisointi, jos muu EU ei valitsekaan bideniläistä linjaa?
